Ehdota aihetta
Kirjoitettu: Syyskuu 3, 2009,
Foorumi on vapaa. Ehdota aihe, josta haluat keskustella tai vaihtaa mielipiteitä.
Kommentit
27 vastausta to “Ehdota aihetta”
Jätä vastaus
Yhteistyössä
Käyttäjät
Hei vaan. Mikkeliä ei tunneta veneilykaupunkina, eikä tämä ole veneilijöiden näkövinkkelistä mitenkään houkutteleva paikka. Asia on syytä niputtaa mukaan tähän Mikkelin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Ehdotan keinoiksi seuraavia juttuja:
1. Salosaaren sillasta tulee tehdä sellainen (riittävä alistuskorkeus tai avattava), jotta Visulahteen pääsee retkiveneellä. Jatkokehityksen tulpaksi ei saamuodostua uusi, liian ahdas silta.
2. Sillalta Visulahteen oleva väli on matalaa vettä, mutta on tutkittava mahdollisuus merkittyyn hyviveneväylään, esim 1,5-2m syväyksellä ja tehtävä jatkossa mahdollisia pienumuotoisia ruoppauksia
3. Visulahteen olisi jatkossa varattava laituri, johon saa vaikka kymmenkunta venettä
4. Sataman vierasvenepaikkoja on syytä lisätä sataman kunnostuksen yhteydessä. Tämän lisäksi veneilijät tarvitsevat raikkaan veden ja septityhjennyksen
5. Kenkäveron laituri on syytä tarkistaa, huviveneiden ankkurointimahdollisuus.
-Sitten pikkuhiljaa Mikkeliä aletaan markkinoimaan veneilijöille; Kenkävero, Mikkelipuisto, satama kävelymatkan päässä ja sokerina venematkaan kyllästyineille lapsille Visulahden Vesi- , moottori- ja xonpuisto.
Kaikkea ei tarvitse rakentaa heti, vaan viso ja suunnitelma on oltava valmiina tulevaisuudessa. Veneväylään lienee mahdollista hakea EU-rahaa. Veneilyterveisin!
Hyvä Jussi, nostat esille aivan keskeisen asian. Mikkelin uudessa kaupunkistrategiassa luodaan kolme keskeistä lupausta: Mikkeli on kasvukeskus, sen palvelut ovat modernit ja kaupunki sijaitsee Saimaan rannalla.
Saimaan rannalla-lupaus on tehtävä todeksi, näkyväksi, tekojen ja toiminnan kautta. Ehdotuksesi osuu suoraan tähän.
Kaupunki on koonnut porukkaa yhteen epäviralliseen kaupungin markkinointi- ja brändiryhmään. Näkemyksesi viedään suoraan tämän ryhmän työhön.
Täältä pääkaupunkiseudulta ei tunnu löytyvän tilaa Miina Äkkijyrkän taiteelle eikä lehmille. Löytyisikö Mikkelistä? Voisiko jostakin päin “maaseutukaupunkia” löytyä paikka säilyttää itäsuomalaisten maatiaislehmien geeniperimä.
Samalla avautuisi mahdollisuus jalostaa aivan uusi mahdollisuus kehittää luomutuotantoa. Ovathan maatiaisrodut ja niiden maito tutkitusti terveempiä ja terveellisempiä.
Lisäksi tarjolla lienee myös Sukevan vankilan maatiaislampaat.
Hei
Ajatus “sijan” tarjoamisesta Miinalle, hänen taiteelleen ja eläimilleen on minusta erinomainen. Miina oli viime kesänä HoviArtin ykkösnimi ja peltilehmät aivan upeita. Yhden niistä voisi hankkia uusia liikenneympyröitä somistamaan. Onhan Mikkeli edelleen mahtava maitopitäjä .
Huomasin tuossa Mikkelin kaupungin sivuilla kaupunginhallituksen pöytäkirjasta, että kaupunki aikoo käyttää 150000€ “Mikkelin kaupunkiseudun rakennemallin” tuottamiseen. Linki asiaan: https://webdom.mikkeli.fi/kunnari/internet_mikkeli.nsf/3e12a7fcbc9e6736c22569d90040f1cd/D643C3400D72CD84C2257663004A35AC?OpenDocument . Eikö tämä ole päälekkäinen erilaisten muiden jo tehtyjen selvitysten ja maakuntakaavoituksen kanssa? Mitä uutta tuo malli tuo jo olemassa olevaan suuntaviitoitukseen nähden?
Kaupungin lausunnoissa on useaan otteeseen painotettu muuttotappion kääntämistä positiiviseksi. Mikkelin ehdoton vetovoima on luonto. Järvimaisemat houkuttelevat ihmisiä tänne, mutta valtaosa on kesäasukkaita. Mikkelin maaseudulle ei saada muuttajia niin kauan kun työpaikat, asunnot, lähipalvelut, lähikaupat ja julkinen liikenne ovat keskittyneet Mikkelin torin ympärille. Luontoarvoja arvostavat eivät mielellään osta tai käytä omia autoja, vaan kulkisivat mielellään kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Lähiympäristön kevyenliikenteen väylätkin ovat olemattomat, tällä hetkellä polkupyörällä työhön menijät joutuvat kulkemaan raskaan ja yhä enenevän liikenteen seassa. Talvella se on erittäin riskialtista. Mikkelin seudun pyöräilymahdollisuudet ovat Saimaan ympäristökaupunkien heikoimmat.
Nyt kun tehdään taas kerran hienoa suunnitelmaa, “Mikkelin kaupunkiseudun rakennemalli” niin kehittäkää joukkoliikennettä, kevyenliikenteen mahdollisuuksia ja lähipalveluja. Mikkeli on laaja kaupunki ja laajenee ehkä vielä lisää.
Kaikki periferian nykyiset ja mahdollisesti tulevatkin asukkaat eivät voi tai halua hankkia autoa päästäkseen Mikkelin keskustaan palvelujen tai työn äärelle.
Mikkelin kaupunki ei ole vain torin ympäristö. Tehkää jotain, että kaupungin kaikissa osissa asuvat olisivat yhdenvertaisia, sekä liikenteen että palvelujen osalta.
Edellä esitettyyn voi ottaa kantaa. Rakennemallissa on hienoja visioita maaseudun kehittämiseksi, mutta toteutuvatko ne. Periferian liikennejärjestelyistä on puhuttu kauan, palveluista viime aikoina.
Peikkoina taka alalla ovat keskustan ja sataman kehittämishankkeet, jotka voivat viedä voiton maaseudun kehittämisestä.
Ehramaa on ihan oikealla asialla. Olen jo vuosia ihmetellyt ja joillekin keskustelupalstoille avautunutkin samasta asiasta. Yhdyskuntarakenteet tulisi suunnitella niin, että julkinen liikenne on kannattavasti mahdollista ja houkuttelevaa. Samoin palveluille pitäisi olla mahdollisuudet sijoittua sinne missä ihmiset asuvat. Jokapäiväisiä ostoksia ei pitäisi tarvita lähteä hakemaan automatkojen takaa vaan kaupan logistiikan pitäisi hoitaa ne lähelle, kävellen tai kevyellä liikenteellä saavutettaviksi.
Tämä tarkoittaa olemassa olevien keskusten tiivistämistä ja uusien rakentamista alun alkaen tiiviisti. Keskusliikkeille ei taas saisi antaa tilaa rakentaa “ostoshelvettejä ja peltilehmälaitumia”. Samalla liikenneyhteydet on suunniteltava ja kaavoitettava julkista liikennettä ajatellen. Niin menetellen se luontokin säilyy siellä taajamien välillä paremmin.
Kuntaliiton toimintalinjat määrittelevät kunnan joukkoliikennettä seuraavasti
Kuntien henkilökuljetukset ja joukkoliikenne
Kuntien on tarpeen määritellä alueensa joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten palve-lutasotavoitteet laatimalla asiaa koskeva kunnan suunnitelma tarvittaessa yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Suunnitelmassa määritellään se taso, jolla kunta osallistuu henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen järjestämiseen.
Kaupunkiseuduilla huolehditaan joukkoliikenteen kehittämisestä, sujuvuudesta, lippujärjestelmien kehittämisestä ja markkinoinnista niin, että joukkoliikenteen käyttö lisääntyy ja liikennejärjestelmä pysyy toimivana. Asemien ja niihin liittyvien matkaket-jujen toimivuutta parannetaan kehittämällä matkakeskuksia näihin solmukohtiin.
Maaseudulla pyritään turvaamaan joukkoliikenteen peruspalvelut siten, että itsekannattavan linjaliikenteen lisäksi läänit ostavat tarvittavan runkoliikenteen. Tarvittaessa kunnat täydentävät palveluja omalla alueellaan järjestämällä palveluliikennettä, asiointilinjoja tai muuta sellaista liikennettä, jota voidaan käyttää sekä kuntien kuljetusvelvoitteiden hoitamiseen että yleiseen kuntalaisten liikkumiseen.
Kunnan eri palvelusektorien henkilökuljetustarpeiden yhdistelyä samoihin kuljetuksiin ja siihen tarvittavia matkojenyhdistelyjärjestelmiä kehitetään edelleen. Yhteistyötä eri osapuolten välillä korostetaan
Joukkoliikenne
Joukkoliikenteen rooli toimivassa ja tasa-arvoisessa liikennejärjestelmässä on merkittävä. Henkilöliikennelaki edellyttää, että kunta määrittelee alueensa joukkoliikenteen palvelutason tarvittavilta osin. Kuntien tulee toimia yhteistyössä toisiensa kanssa pyrkien yhteensovittamaan eri henkilöliikennemuotojen palveluita sekä ottaa huomioon eri väestöryhmien kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet.
Väestön ikääntyessä julkisten liikkumismahdollisuuksien tarve kasvaa. Yhteistyö eri toimialojen kesken joukkoliikenteen palvelutason määrittelyn yhteydessä on tärkeä varsinkin silloin, kun arvioidaan kuntalaisten tulevaisuuden liikkumistarpeita. Satsaus joukkoliikenteen palvelujen järjestämiseen kuten esim. palvelulinjoihin, voi säästää kunnan kustannuksia sosiaalipalveluissa.
Kunta määrittelee itse, kuinka se kuntalaisten liikkumisen järjestää ja paljonko se on valmis panostamaan yritysvetoisen joukkoliikenteen lisäksi kuntalaistensa kulkemiseen. Monessa kunnassa on jo laadittu oman kunnan tai muutaman kunnan yhteinen joukkoliikenne-, henkilökuljetus- tai logistiikka suunnitelma, jossa kunnan henkilö-kuljetuksia, joukkoliikennepalveluja ja pieniä tavarakuljetuksiakin on suunnitelmallisesti lähdetty kehittämään. Näiden suunnitelmien laatiminen mahdollisimman moneen kuntaan on tarpeen henkilökuljetusten kehittämiseksi. Samoin joukkoliikennejärjestelmiä on tarpeen tarkastella myös maakuntien tasolla yhdessä nykyisin liikennepalveluista vastaavien lääninhallitusten kanssa.
Mistä löytyy Mikkelin suunnitelma joukkoliikenteen parantamisesta. Jos suunnitelma on olemassa, saisiko nettiosoitteen tälle sivulle.
Mikkelin seudun aikataulua lukiessa törmää useiden linjojen aikataulussa sanaan koulupäivinä.
Entä koulujen loma-aikoina. Miten hoidetaan työmatkaliikenne.
Peräänkuulutan keskustelua kaupungin tilauskäytännöistä.
Jos tilauksille ei ole juridisia esteitä, niin miksi niitä ei tehdä alueen tavaran tarjoajilta. Paikalliset toimijat joutuvat vähentämään väkeä kun suuret tilaukset menevät talousalueen ulkopuolelle.
Tähän kaivataan hyvä selitys.
Paikallisen työllisyyden turvaaminen luulisi olevan kannattavampaa kuin halvalla sekundaa ostaminen, jostain alueen ulkopuolelta tai ulkomailta.
III foorumin ryhmätyö
LÄHI-
KULTTUURI
Kaupunkikulttuuri
Liikkuminen / liikunta:
pyöräily
Vinkki-suunnistuksen monistaminen kaupungista maaseudulle (”Mikkelin kylät ja kaupunginosat -vinkkipalvelut”)
Hautausmaa-
kävely
Haukivuoren
Kirkonkylän hautausmaa
(kunnan keskus)
Samanaikainen toteutus eri kylissä; yhteinen markkinointi, erilaiset paikalliset sovellukset
Taidenäyttelyt ja kulttuurikohteet reittien varrella
Omaan maaseutuun tutustuminen
Ekolääni-
perinne
Punkaharjun Lusto
(seudulla Suomen suurin hakkuukertymä; vahva metsänkasvu)
Paikallistalouden vahvistaminen
Paikallisyrittäjyys
Opintomatka Pohjanmaalle, aiheena paikallinen yritystoiminnan kehittäminen
Luovuus
kukkaan
Esihistoria ja kulttuuriperintö
Kaupunkilaiset ja kesäasukkaat: tutustuttaminen
Esihistoria ja kulttuuriperintö
Tour de Mikkeli
Teemaviikot
Taidepolut
Paikalliset taiteilijat
Otava Happy Jazz
Jurassic Rock
Työväen näyttömäpäivät
Runomaraton
Paikallistalouden vahvistaminen kaikilla tasoilla!
Tuukkalan ja Kyyhkylän kalmistot
Palvelutarjonnan paketointi
(Hauhalan hanhitarha); paikallista ruokaa
Julkisten hanklntojen soveltaminen (osaamisen kehittäminen)
Tämä julkisten hankintojen soveltaminen, olisi ymmärrettävä, hankinnat omalta talousalueelta.
Vielä foorumin annista.
Tämä lähiruoka ryhmätyöstä.
Julkisten hankintojen osaaminen kehittäminen niin, että paikallinen talous kukoistaa (erikoistumisen avulla.
Nämä foorumissa esiin tulleet painotukset on hyvä ottaa huomioon.
Olisi suotavaa että nämä kuntalain pykälät toteutuisivat hieman paremmin ja tarkemmin.
Täällä keskustelee vain kehitysjohtaja ja muutama kuntalainen. Väheksymättä kehitysjohtajan roolia, olisi kuitenkin hyvä että kaupungin päättäjätkin osllistuisivat keskusteluun, valtuusto, hallitus,lautakuntien jäsenet ja virkamiehet
27 §
Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.
Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:
1) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin;
2) järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa;
3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia;
4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa;
5) järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa;
6) avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua; sekä
7) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä.
29 §
Tiedottaminen
Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille.
Milloin kunnan tehtävä on annettu yhteisön tai säätiön hoidettavaksi, kunnan on sopivin tavoin tiedotettava asukkailleen yhteisön tai säätiön toiminnasta.
Koska nyt on luotu useita sivustoja joissa asioista voi keskustella, niin kuntalain määrittelemä tiedottaminen voidaan hoitaa näillä sivuilla.(ymmärrettävällä suomenkielellä) Tietojen kaivaminen monesta eri lähteestä, valtuuston, hallituksen ja lautakuntien kokouspöytäkirjoista vaatii ensin kapulakielen opettelua, silti asia jää hämäräksi
Liikennejärjestelmäsuunnitelma
https://webdom.mikkeli.fi/kunnari/internet_mikkeli.nsf/3e12a7fcbc9e6736c22569d90040f1cd/4EB8BFFAB0D47452C22576A40044234E?OpenDocument
Suunnitelman runko löytyy ylläolesta linkistä, työohjelman ja suunnittelun aikataulun liite tosin puuttuu.
Liikennejärjestelmäsuunnitelmalla tulee selvittää ihmisten ja elinkeinoelämän liikennejärjestelmälle asettamia tarpeita, jotta liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet voidaan suunnata liikennejärjestelmän käyttäjien kannalta oikeaan suuntaan ja oikeisiin painopistealueisiin. Tärkeimpiin painopistealueisiin kuuluu valtatie 5 suunnitteluvalmius koko seudulla. Yhtenä painopistealueena on haja-asutusalueen sekä seudun loma-asutuksen osalta myös alempi tieverkko ja sen merkitys koko seudun liikennejärjestelmän kannalta. Tämä varmistaa myös seudun kehittymisen kannalta mahdollisimman hyvän liikennejärjestelmän aikaansaamisen.
Tämän toteutumiseksi tarvitaan alemman tieverkon käyttäjien kuuleminen. Ei riitä että suunnitellaan kysymättä käyttäjien mielipidettä. Työmatkaliikenne valtateiden väliin jäävillä alemman tieverkon väylillä tulee järjestää toimivaksi. Esimerkiksi Vanhamäentien joukkoliikenne ei ole palvellut työmatkaliikennettä kaupunkiin yhdistymisen jälkeen. Olen kysellyt joukkoliikenteestä aikaisemminkin. Nyt olisi hyvä tilaisuus näyttää että asioista voi keskustella kaupungin kanssa ja että luvattu tiedottaminen näkyisi.
Yritin avata Ehramaan linkittämää dokumenttia seurauksella, että tuli virheilmoitus: “Error 404; HTTP Web Server: Lotus Notes Exception – Document has been deleted”. Löytyisiköhän tuo etukäteen mielenkiitnoiselta kuulostava dokumentti jostakin?
Hei Jorma
Katso
Kaupunginhallituksen kokous 11.1.2010
Kyllä se sieltä löytyy, ihmettelen miksi linkki ei enään toimi.
Nyt löysin. Sen linkki oli seutuvaliokunnan 15/12 -09 pöytäkirjassa: https://webdom.mikkeli.fi/kunnari/internet_mikkeli.nsf/3e12a7fcbc9e6736c22569d90040f1cd/d5828dbea2595e29c225768f0026213d/$FILE/liikennej%C3%A4rjestelm%C3%A4suunnitelma,%20ty%C3%B6ohjelma%20ja%20aikataulu.pdf
Kaupunginhallituksen pöytäkirjassa oli vain lyhyt tiivistelmä.
Kattava esitys. Toivottavasti suunnitelmassa otetaan huomioon muutakin kuin 5 tie.
Seutukunnan väestö ikääntyy joten yhä useammalla on vaikeuksia liikkua pisteestä A pisteeseen B.
Sikäli kuin vaatimukset eläkeiän nostamisesta ja ikääntyvien työssäolon jatkamisesta toteutuu, niin joukkoliikenne on ainoa ratkaisu. Yli 60 v seikkailemassa polkupyörällä iljanteisilla teillä raskaan liikenteen seassa, kymmenen kilometrin matkan, on melkolailla riskialtista.
Jopa Mikkelissä on autottomia ja ajokortittomia työssäkävijöitä, vaikka kyselyn mukaan valtaosa kulkeekin kuulema omalla autolla. Mutta jos taloudessa on vain yksi ajokortillinen, niin hänen sairastuttua tai muuten tultua ajokyvyttömäksi, niin se talous ei kulje omalla autolla.
Suunnitelmassa mainitaan “alempi tieverkko”
jota pitäisi kehittää liikenteellisesti. Toivottavasti se toteutuu.
Olen samaa mieltä Ehramaan kanssa. Ihan hyvä paperi suunnitelmaksi suunnittelusta. Toivottavasti suunnitelma toteutuu ja liikennejärjestelmäsuunnitelma syntyy noin ja noita asioita selvittäen.
Olen myös Ehramaan kanssa samaa mieltä joukkoliikenteen tärkeydestä. Ajokortittomia on ja tulee olemaan enentyvässä määrin kun väki vanhenee. Toivottavasti suunnitelman tavoite yhteistyöstä rakennemallityön kanssa toteutuu jotta maankäyttö ja liikennesuunnittelu tukisivat toisiaan. Sehän tarkoittaisi, ettei rakenenttaisi sellaisia pussinperiä joihin ei kannata joukkoliikennettä järjestää.
Viitostie ei todellakaan ole ainut suunta. Myös haja-asutusalueiden liikennetarpeet pitää ottaa huomioon. Ja päätieverkossa pitää ottaa kattavasti huomioon myös raideliikenne. Lentoliikenteen kohtalokin olisi hyvä selvittää.
Jos jotakin puutteita on otettava esille niin suunnitelmassa ei mainita uudenlaisia liikennnöintitarpeiden tyydyttämistapoja. Suunnitelmassa voitaisi ottaa kantaa esimerkiksi kimppa-autoiluun sekä liikennetarpeiden vähentämiseen kuljettamalla palveluita ihmisten asemesta.
Mutta kaikenkaikkiaan suunnitelmassa näytetään otetun selvitettävät asiat melko kattavasti huomioon.
P.s. Toivottavasti Minunmikkelini-sivusto tarjoaa jatkossa mahdollisuuden seurata työn etenemistä ja vaikkapa kommentoida esille nousseita kantoja.
Moi Jorma
Nämä sivut on näköjään luotu meitä varten.
Onhan se hienoa että kaupunki tarjosi meille “palstatilaa”.
Hyvää kevättä
toivottaa “palstaystävä”
Niimpä, kaupunkin päättäjät tunkevat tällekin palstalle esittelemään ajatuksiaan ja aloitteitaan niin, että sekaan ei tahdo mahtua.
Näin tärkeään asiaan kaupungin tulisi vastata välittömästi ja tyhjentävästi.
Villit huhut toimenpiteiden kustannuksista ja
muista vaikutuksista saa monet takajaloilleen.
Länsi-Savo, 8.3.2010:Mikkelin lukion luomistuskaa
Mikkelissä ollaan tyytyväisiä, kun suurlukio toteutuu, sillä takaahan se niin paljon enemmän valinnanmahdollisuuksia opiskelijoille.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Niinhän sitä luulisi, jos ei toisin tietäisi. Mikkeliläiset eivät tiedä ja ovat siksi rauhallisin mielin odottamassa uutta valovoimaista lukiota.
”Kun suunnitellaan koulua, tehdään se huolella kuunnellen niitä, jotka siellä tekevät työtä.”
”Kun rakennetaan koulu, rakennetaan kunnollinen, eikä torsoa.”
Nämä lauseet ovat Länsi-Savon (23.2.) jutusta, joka käsitteli Raviradantien yhtenäiskoulua.
Täytyy kysyä, tarvitaanko Mikkelissä ollenkaan lukiota? Kun suunnitelmia, toinen toistaan
huimempia, syydetään rehtoreitten ja opettajien niskaan viikoittain kommentoitaviksi ja äimisteltäviksi, ei enää tiedä, mitä ajatella. Se oikea huoli siitä kuinka kaksi lukiota sulautuu yhdeksi, hukkuu toisarvoisten asioitten alle.
Mikkelissä lukio runnotaan kasaan, survotaan taloon, jossa ei ole koko koululle yhteistä kokoontumistila, joka on valtavan tärkeä monisatapäiselle työyhteisölle (L.S: 23.2.) Missä muualla yhteisiä juhlia ja tapahtumia luontevasti pidettäisiin kuin tällaisessa tilassa? Missä syödään? Kuinka mahdutaan kapeilla käytävillä liikkumaan? Happi loppuu!
Entä liikuntatilat? Missä, miten muu erikoistiloja vaativa opetus? Onneton piha-alue? Minne sadat pyörät, autot? Missä opettajien huone, jossa tavata kollegoita, mikä on tärkeää ammatillisesti että inhimillisesti. Opiskelijoille yhteistilaa vain istua ja olla välitunneilla , hyppytunneilla?
Sitten se tärkein: eikö maakunnan suurinta lukiota suunniteltaessa ratkaisevaa ole, tietenkin toimivien, avarien, valoisien, hyvin varustettujen tilojen lisäksi, pedagogiset näkökohdat? Kuinka olla lippulaiva, jos jo suunnitteluvaiheessa on torso?
Riviopettajan näkökulmasta mitään vastuullista suunnittelua ei ole ollutkaan. On vain hätäisiä kyhäyksiä, joissa täytetään neliöitä. Ei osata kuunnella, eikä antaa arvoa kentän asiantuntemukselle.
Outoa on se, että lehdestä saa lukea sioista, jotka koskevat omaa työtä. Pimennossa tapahtuu liikaa, mikä on murentanut luottamusta virkamiehiin ja manipuloitaviin poliitikkoihin.
Suunnittelu on niiden käsissä, jotka asioista vähiten ymmärtävät, mutta jotka tilaisuuden tullen ovat valmiita ottamaan kaiken kunnian. Tässä tapauksessa kantakoot kaiken häpeän!
Aikataulu on liian tiukka ja hätäilemällä ei tule hyvää, tulee huonoa ja kallista.
Elokuun pitäisi kaiken rullata sulavasti. Missähän syksyn yo-kirjoitukset järjestetään? Kuinka opettajat sukkuloivat paikasta toiseen valvomassa, tunteja pitämässä? Kuinka kokeitaan jännittävät abit muistavat oikean koepaikan?
Millaisen remonttimyllerryksen keskellä Päämajakujalla koulua pidetään, jos nyt siellä ollaan? Kuka välittää jaksavatko opettajat, selviytyvätkö opiskelija hullunmyllyssä?
Vastuuta ei voi siirtää rehtoreille ja opettajille, siksi että virkamiesjohto ei ole tehtävänsä tasalla.
Tapio Honkamaa (LS 24.2.): huonoa koulua ei rahapulassakaan kannata tehdä. Hän puhuu Raviradantien koulusta, mutta sama pätee Mikkelin lukioon, siitä tulee vuosikymmeniksi eteenpäin työpaikka yli 800 opiskelijalle ja useille kymmenille opettajille ja muulle henkilökunnalle.
Kaikki pedagogiset visiot, uudenlaiset tilaratkaisut täytyy haudata. Kunhan nyt on edes paikka, jossa koulua pitää. Aikaa ei ole muuhun kuin mahduttaa kaksi perinteikästä, omaleimaista lukiota tiloihin, joihin ne juuri ja juuri mahtuvat. Kuinka tämä prosessi ja sen lopputulos lisää Mikkelin vetovoimaa ja uskottavuutta vakavasti otettavana koulukaupunkina?
Arkkitehti on varmasti tyytyväinen, sillä hänellä ainakin työt riittävät.
1 (8) Pauli Vahtera: Etelä-Savo, energiajärjestelyt ja demokratiavaje
Etelä-Savo, energiajärjestelyt ja demokratiavaje
Energian hinnassa maksettaviksi tulevat järjestelyn kustannukset ovat yhteensä yli 400 Me. Tämä
on hinta 148 Me:n pääomien vapauttamisesta Etelä-Savon kunnille. Lisäksi avataan ovet
sijoittajille, jotka saisivat osakkuuden uudesta yhtiöstä lahjahinnalla.
Nykytilanne 2008 tilinpäätösten valossa
Suur-Savon Sähkö-konserni (SSS) tuotti voittoa ennen veroja 13,8 miljoonaa euroa (Me) 109 Me:n
liikevaihdosta. SSS pystyi rahoittamaan investoinnit liiketoiminnan rahavirralla kun lisäksi
käytettiin vuoden aikana saadut uudet liittymismaksut. Sen sijaan 4,5 Me:n osingot on maksettu
velaksi. Yhtiön kassassa oli 31.12.2008 osingonjaon jälkeen likvidejä varoja 19,5 Me. Yhtiöllä oli
129 Me liittymismaksuvelan lisäksi muita velkoja 109 Me.
Etelä-Savon Energia-konserni (ESE) tuotti voittoa ennen veroja 2,5 Me 42 Me:n liikevaihdosta.
ESE pystyi rahoittamaan investoinnit liiketoiminnan rahavirralla. Miljoonan euron uudet
liittymismaksut käytettiin 3,4 Me:n osinkojen maksamiseen, minkä lisäksi osinkoihin tarvittiin
lisävelkaa. Yhtiön kassa oli 31.12.2008 käytännössä tyhjä. Yhtiöllä oli 6,7 Me:n
liittymismaksuvelan lisäksi muita velkoja 107 Me. Mikkelin kaupungille maksettiin lähes kaksi Me
korkoja 19,6 Me:n velasta.
Mikkelin konsernitaseen mukaan kaupungin kokonaisvelat ovat 416 Me. Kaupungin taseessa
velkoja on 189 Me ja kattamatonta alijäämää -14,6 Me. Mikkeli-kaupunkikonsernin
rahavirtalaskelmassa menot ylittivät tulot 2,3 Me. Kaupungin tulos 2008 osoitti 3,5 Me:n ylijäämää,
mistä puolet syntyi valtion antamasta ylimääräisestä 1,5 Me:n avustuksesta. Kuntalain mukaan
suuret kattamattomat alijäämät voivat johtaa kriisikunnaksi määrittelyyn, mikä vähentää kunnan
itsemääräämisoikeutta.
2009 tilinpäätöstietoja ei ole vielä käytettävissä. Ne tulevat julkisiksi muutaman viikon kuluessa.
Suunnitelma
Julkisuudessa olleiden tietojen valossa perustetaan uusi osakeyhtiö, jonka osakkaiksi tulevat Etelä-
Savon kunnat ja sijoittajataho. Uusi yhtiö ”Maakunnan Energia” ostaisi ESE:n osakkeet
yritysarvosta 184 Me ja SSS:n osakkeet 273 Me:lla. (Selvityksessä käytetään 457 Me:n rinnalla
myös 435 Me:n arvoa nettovelkaoikaisun jälkeen.) Kunnat käyttäisivät suurimman osan saamistaan
varoista uuden yhtiön oman pääoman maksuksi ja saisivat loput rahat omaan käyttöönsä. Kuntien
tulokseen tulisi kauppahinnan ja alkuperäisen hankintahinnan erotuksen määräinen voitto, eikä
uuden sähköyhtiön ottamia uusia velkoja katsottaisi kuntien velaksi. Uuden velan määrä olisi 251
Me, josta oman pääoman luontoista velkaa 68 Me.
Kuntien alijäämät vähenesivät merkittävästi myyntivoitoilla. ESEn arvo Mikkelin tilinpäätöksessä
on vain 13,6 Me. SSS:n vain 12.700 e. Myyntivoitto olisi 157 Me. Samalla velat vähenisivät 88 Me.
2 (8) Pauli Vahtera: Etelä-Savo, energiajärjestelyt ja demokratiavaje
Uuden yhtiön velkojen hoitokustannukset maksettaisiin sähkön hinnassa, joten alueen kuntien
talous näyttäisi kohentuvan kerralla. Maksajat olisivat samat kuin ennenkin. Etelä-Savon
asukkaiden lisäksi kohonneita sähkön hintoja maksaisivat kesäasukkaat ja yritykset. Kesäasukkaat
ovat kiinteistöveron kautta kuntien veronmaksajia ja yritysten maksamista yhteisöveroista osa
palautuu alueen kunnille.
Energian hinnan muutokset
Energiamarkkinaviraston tilastojen mukaan sähkön kuluttajahinnat ovat kaksinkertaistuneet
viimeisen 10 vuoden aikana.
Pitkällä tähtäimellä energian hinnan voi ennustaa edelleen nousevan merkittävästi. Tähän vaikuttaa
mm. energiamarkkinoiden laajentuminen koko Eurooppaa käsittäviksi. Keski-Euroopassa energian
hinta on korkeampi kuin Suomessa ja on arvioitavissa että hintaerot tasoittuvat siten, että Suomessa
hinta nousee.
ESE pystyy tuottamaan toimialueellaan kaiken tarvittavan sähkön. Sähköä on ostettu kun sitä on
saatu sähköpörssistä omaa tuotantoa halvemmalla. Sen sijaan SSS:n omavaraisuus on vain 10 %.
Puolet SSS:n alueella käytettävästä sähköstä ostetaan pörssistä ja 40 % Kymppivoimalta, jonka
osakas SSS on. Sähkön markkinahinnan korotus menee SSS:n toimialueella muualle, eikä se jää
Etelä-Savoon kuin pieneltä osin. Lämpöenergian osalta kilpailua ei ole, koska tarvittava
jakeluverkko on suljettu. On oletettavissa, että juuri lämpöenergian hinnan korotukseen tulee suuria
paineita yhtiöjärjestelyn myötä.
ESE on siirtynyt pörssisähkön käyttöön, koska kaupungin tuottotavoitteet ylittävät bioperustaisen
sähkön tuoton mahdollisuudet. Mutta eikö luonnonmukainen sähköntuotanto pitäisi olla itsestään
selvyys, vaikka voitot olisivatkin pienemmät. Bioraaka-aine työllistää etelä-savolaisia, toisin kuin
ydinvoimalasähkö ja tuonti ulkomailta.
Kymppivoima on omakustannusperiaatteella toimiva yhtiö, ja se taas on Pohjolan Voima Oy:n
osakas 9 % osuudella. Pohjolan Voiman varoista kolmasosa on muilla kuin yhtiön osakkailla
(vähemmistöosuus). Sähköpörssissä myyjinä ovat voimalaitoksia omistavat yritykset. Ne hyötyvät
eniten sähkön hinnan korotuksista, mikä selittää esimerkiksi Fortumin hirmuiset voitot.
Lyhyellä tähtäimellä uusi sähköyhtiö joutuu korottamaan energian asiakashintaa pystyäkseen
selviytymään uusien velkojen takaisinmaksusta. Tämä voi johtaa asiakaskatoon. Monopolistisilla
markkinoilla vaurastuneet kilpailijat voivat hyvinkin alentaa hintojaan Etelä-Savossa, joka johtaisi
kuluttajien siirtymiseen pois uuden yhtiön asiakkuudesta. Tämä heikentäisi uuden yhtiön
selviytymismahdollisuuksia ja pahimmillaan johtaa yhtiön myymiseen pilkkahinnalla kilpailijoille
tai saksalaiselle e.On-yhtiölle. Tämä riski kovassa maailmassamme on realistinen.
Sähkön hinnan korottaminen johtaa aina myös energian säästöön. Asukkaat tulevat tekemään
ratkaisuja, jotka johtavat uuden yhtiön tulojen vähenemiseen. Tällaisia ovat ilmalämpöpumput,
aurinkoenergia, puun ja rankojen poltto ja jopa pienet tuulivoimalat. Lisäksi energiaa säästettäisiin.
Esimerkiksi asuntojen lämpötilan lasku 19 asteeseen olisi merkittävästi edullisempaa ja lisäksi
terveellisempää.
3 (8) Pauli Vahtera: Etelä-Savo, energiajärjestelyt ja demokratiavaje
Verot
Järjestely aiheuttaa 183 Me:n uusien velkojen maksun. Velka on maksettava tulorahoituksella, josta
ei saa verotuksessa vähennyksiä. Tämän vuoksi uuden sähköyhtiökonsernin on maksettava 51 Me:n
yhteisöverot valtiolle, mikäli yhteisövero alentuu 26%:sta 22%:iin. Osa yhteisöverosta palautuu
takaisin maakuntaan.
Pitkät markkinakorot ovat nyt 3,3%. Jos lainalle saadaan 2 %:n korko, on ensimmäisen vuoden
koron määrä 5 Me. Korot ovat nousemassa, joten korko laina-aikana tullee olemaan keskimäärin 4-
5 %. Jos laina-aika on 15 vuotta, on vuosittain maksettava 12 Me lyhennykset ja laina-aikana
korkoja 60 Me. Lisäksi on maksettava korot 68 Me:n oman pääoman luontoiselle velalle, jotka 2
%:n mukaan olisivat 15 vuodessa 22 Me.
Kun perustettava uusi yhtiö ostaa ESEn ja SSS:n osakkeet, se joutuu maksamaan 7,3 Me
varainsiirtoveroa kauppahinnoista valtiolle.
Velkojen ja korkojen maksu ja ylimääräinen yhteisövero on kerättävä sähkön hinnassa. Sähkön
hinnasta on maksettava arvonlisäveroa, joka ensi kesällä nousee 23 %:iin ja myöhemmin ainakin
25:een. Tästä aiheutuva ylimääräinen arvonlisävero sähkön hintaan on 81 Me.
Sähkön hinnassa maksettaviksi tulevat järjestelyn kustannukset ovat yhteensä yli 400 Me.
Tämä on siis hinta 148 Me:n pääomien vapauttamisesta Etelä-Savon kunnille.
Uuden lainan hoitokustannukset edellyttävät 25 Me:n lisäkatetta eli heti 16 %:n hinnankorotuksia
sähkö- ja lämpöenergian hintoihin, koska kummallakaan yhtiöllä ei ole mitään puskuria kohoavia
lainanhoitokustannuksia varten.
Ylimääräisen yhteisöveron ja arvonlisäveron maksamiseen osallistuvat myös alueen
kesämökkiläiset, teollisuus- ja muut yritykset. Tämä heikentää ainakin teollisuusyritysten
kilpailukykyä, mikä pahimmillaan voi johtaa työpaikkojen menetyksiin. Paljon energiaa käyttävät
yritykset voivat myös siirtyä halvempaa sähköä myyvien yritysten asiakkaiksi näin heikentäen
uuden sähköyhtiön asemaa.
SSS:n omistuksesta 4,6 % on yksityisillä tahoilla, jotka joutuvat maksamaan saamastaan
kauppahinnasta veroa omistusajan mukaan 16,8%/22,4 %. Kunnat, seurakunnat ja energiasäätiö
eivät veroa maksaisi. Yksityisten maksaman pääomatulon veron määrä olisi 3,4 Me. Yhden
osakkeen arvoksi on määritelty 3911 euroa. Siitä yksityishenkilö maksaisi veroa 657 euroa. Jos
osakas merkitsee uuden yhtiön osakkeita 60 %:lla saamastaan hinnasta, hän saisi osakkeen
myynnistä käteen 907 euroa. Yritysten maksama vero osakkeesta on suurempi, koska mitään
hankintameno-olettamaa ei ole veron vähentämiseksi.
Nykylainsäädännön mukaan ESEn ja SSS:n osingot uudelle sähköyhtiölle ovat verottomia. Uusi
sähköyhtiö joutuu maksamaan osakkeiden ostamiseksi tarvitsemansa velan korot. Jos yhtiöllä ei ole
veronalaisia tuloja, näitä korkoja ei saa vähentää verotuksessa. Näin korkojen
verovähennysoikeuskin jäisi eteläsavolaisten vahingoksi.
Kaikki maksettavat ylimääräiset verot ovat varallisuuden siirtoa Etelä-Savosta kaikkien
suomalaisten käytettäväksi. Ele tuntuu kauniilta, sillä onhan Suomessa vielä Etelä-Savoakin
köyhempiä maakuntia. Helsingin horisontista katsellen lisäverojen maksu tuntuu turhanaikaiselta
hyväntekeväisyydeltä.
4 (8) Pauli Vahtera: Etelä-Savo, energiajärjestelyt ja demokratiavaje
Osingot
On suunniteltu, että uusi yhtiö jakaisi 50 % tuloksesta osinkoina ja Mikkeli saisi 4,4 Me ja alueen
kunnat yhteensä 4,4 Me. Muille on tällöin maksettava 2,2 Me. Viime vuonna molemmat yhtiöt ovat
jakaneet osingot velaksi. Toinen puoli tuloksesta ei riitä uusien velkojen lyhennystarpeeseen ja
korot ja vanhat velkojen lyhennyksetkin pitäisi maksaa. Veroja tuloksesta menisi 8 Me. Jos
omistajat ottavat paljon osinkoja, on investoinnit rahoitettava uudella velalla.
Suunnitelmasta puuttuu kokonaan tiedot uusista investoinneista ja velkojen lyhennyksistä.
Sähkön hinnan nousu 10-20 v tähtäimellä
Päättäjämme voivat toki ajatella, että sähkön markkinahinnan nousu joka tapauksessa johtaa
lisääntyvään yhteisöveron ja arvonlisäveron maksuun. Kansalaisen kannalta on siis samantekevää,
maksaako uusi sähköyhtiö hinnannousuvoitoilla velkoja ja niiden korkoja vai maksetaanko voitoista
osinkoja kuntaomistajille.
Markkinahinnan nousu ei kuitenkaan sataisi täysimääräisesti eteläsavolaisten laariin. Kun SSS ostaa
myymästään sähköstä 90 % muualta, menisi suurin osa markkinahinnan yleisestä noususta muualle.
Etelä-Savo voi saada murusia takaisin osuuksina sähkötuotantoyhtiöistä (2008 0,3 Me).
Mikkelissä on jo ehditty iloitsemaan kuntatalouden hyvästä tilasta, vaikka velkaa kuntakonsernilla
onkin yli 400 Me. Kun velkoja siirretään pois kunnan tilinpäätöksestä, saattavat valtuutetut ajatella
että nyt taas on rahaa tehdä hyviä päätöksiä. Odottamassa ovat esimerkiksi useiden urheilutilojen
rakentamiset. Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee, sanoo kansanparsi.
Entä jos hinnankorotukset eivät toimikaan heti ja osa asiakkaista siirtyy kilpailijoille. Näin
vaarannetaan koko maakunnallinen omistus. Meidän jälkeemmekin on elämää ja lasten lapsemme
tulisivat kiroamaan päättäjiemme lyhytnäköisyyden maksaessaan sähköstä ylihintoja
vuosikymmenien ajan jollekin kasvottomalle ulkomaiselle omistajalle.
Jos järjestely onnistuu asetettujen tavoitteiden mukaisesti, ja reaalihinnat nousevat 20 vuoden sisällä
tasaisesti kaksinkertaiseksi nykyisestä ja koko hinnankorotus jäisi uudelle yhtiölle voittona olisi 20
vuoden aikana syntyvä lisävoitto yhteensä 1,5 miljardia euroa, josta veroa menisi 350-400 Me.
Voitolla maksettaisiin otettava uusi velka 9 vuodessa ja sen jälkeen sataisi laariin pelkkää voittoa
osinkojen maksamiseen. Miljardin hinnankorotusvoitoista sijoittaja saisi 200 Me eli viisinkertaisesti
sijoituksen määrän. Tällaista unelmahöttöä maailmassa nähdään muutaman vuoden välein
pörssikuplina. Esimerkiksi Nokian kurssi vuonna 2000 perustui samanlaiseen 20 vuoden unelmaan,
ja missä nyt ollaankaan kun vasta 10 vuotta on kulunut.
Jos sähkön hinta tästä vielä tuplaantuu, Suomessa loppuu energiaa käyttävä teollisuus ja
kansalaisten eläminen muuttuu ankeaksi. Mutta sähköyhtiöillä menisi hyvin.
5 (8) Pauli Vahtera: Etelä-Savo, energiajärjestelyt ja demokratiavaje
Sulautuminen
ESEn ja SSSn pitäminen itsenäisinä uuden yhtiön tytäryhtiöinä olisi pitemmän päälle taloudellisesti
ja hallinnollisesti kestämätöntä. Siirtymäkauden jälkeen on mahdotonta kuvitella tilannetta, jossa
uuden yhtiön asiakkaat maksaisivat energiastaan eri hinnat. ESE ja SSS tultaisiin järkevästi toimien
sulauttamaan uuteen yhtiöön. Tämä johtaisi myös hallinnon ja tietojärjestelmien yhdistämiseen ja
työpaikkojen vähenemiseen. Näin ainakin Mikkelissä verotulot tulevat vähenemään.
Sulautuminen johtaa suureen fuusiotappioon, jota ei saa vähentää verotuksessa. Teknisesti
puhuttaisiin osakekaupassa maksetusta liikearvosta eli ESEn ja SSS:n taseen oman pääoman
ylittävästä kauppahinnan osuudesta. Tilintarkastajat varmaan osaavat laskea, että liikearvo on
tallella, vaikka yhtiöiden taloudellinen asema olisi heikentynyt isojen velkojen takia, joten uuden
yhtiön tulos näyttäisi riittävän osinkojen maksuun myös sulautumisen jälkeen. Eri asia sitten on,
voiko osakeyhtiölain mukaan maksaa osinkoja, jos niiden maksaminen edellyttää uuden velan
ottamista ja yhtiön maksukyvyn vaarantamista.
ESEn ja SSS:n yhdistyminen saattaa sinänsä olla liiketaloudellisesti perusteltua. Kahden erilaisen
yhtiön yhdistyminen on nähty vain siirtohintojen tasausongelmana. ESEn toiminta perustuu omaan
tuotantoon, SSS:n energian ostamiseen muualta. Synergiaetuja voidaan saada lämmön tuotantoon
tarvittavan energiapuun ostoissa, joissa tapahtuva tarpeeton hintakilpailu voitaisiin poistaa myös
puun yhteishankinnoilla. Siihen toki kilpailuviranomaisilla olisi sanansa sanottavanaan.
Yhtiöt voisivat sulautua lisävelkaantumatta ilman suuria veroseuraamuksia. Yhtiöt vain yhdistetään
ja nykyiset omistajat saavat sulautuneesta yhtiöstä osakkeita sen määrän, mikä on oikeaksi katsottu.
Jos pienosakkaat haluavat jäädä pois uudesta yhtiöstä, heille maksettaisiin sulautumisen johdosta
korvaus osakkeista. Korvaus tulisi olemaan nykyisen tasearvon ja lasketun osakkeen arvon välillä
sen mukaan mitä sovitaan, tai viime kädessä oikeudessa päätetään. Tältä osin uusi yhtiö menettää
rahaa.
Omistajat
Omistuskaavailujen mukaan Mikkelin kaupunki tulisi omistamaan 40 %, Suur-Savon Sähkön
nykyiset osakkaat (pl. Mikkeli) yhteensä 40 % ja toistaiseksi nimeämätön sijoittaja 20 % uuden
yhtiön osakekannasta. Käytännössä tämä nostaisi sijoittajan vaa´an kielen asemaan ja antaisi sille
ristiriitatilanteissa päätöksentekijän roolin. Mikkelin kaupungin osuus SSS:stä on nyt 10,02 %.
Mahdollisten uusien kuntaliitosten jälkeen Mikkeli palautuisi muiden kuntaomistajien joukkoon.
SSS on perustettu vuonna 1946. SSS:n omistajina on paljon pienomistajia, jotka ovat tulleet
mukaan talkoohengellä kun oma koti sähköistettiin. Osa heistä ei edes tiedä omistuksestaan kun se
on siirtynyt kuolinpesien myötä eteenpäin. Osakkeita löytynee myös piirongin laatikoista.
Todennäköisesti kaikki nykyiset omistajat eivät tule esittämään osakkeitaan uuden yhtiön
ostettaviksi.
ESE on velkaa Mikkelille. Velalle on maksettu markkinakoron moninkertaisesti ylittävä korko.
Muut kunnat tuskin hyväksyvät tällaisen maksun. Koron poistuminen vähentää kaupungin tuloja
lähes 2 Me.
Jos kolmas osapuoli katsoo sijoituksen kannattavaksi, omistus kiinnostaisi myös etelä-savolaisia.
Eihän esimerkiksi eläkeyhtiö voi edes sijoittaa muuhun kuin tuottavaan omistukseen. Myös alueen
6 (8) Pauli Vahtera: Etelä-Savo, energiajärjestelyt ja demokratiavaje
kesämökkiläiset tulisivat innolla uuden yhtiön osakkaiksi. Tällaista vaihtoehtoa ei ole ilmeisesti
edes harkittu. Yksi syy saattaa olla se, että osakkeiden tarjoaminen yleisölle edellyttää
yksityiskohtaisen tarjousesitteen laatimista, mikä paljastaisi kaikki energiajärjestelyn salat.
Energiasäätiö
SSS:n omistajiin kuuluva Suur-Savon Energiasäätiö omistaa yhtiöstä 21,8%, joten omistuksen arvo
olisi arvostuksen mukaan 64,2 Me. Energiasäätiön varat on tarkoitus muuttaa Mezzanine-velaksi.
Hienon termin takana on oman pääomaehtoinen laina, jolle maksetaan korkoa, jos yhtiön tuotto sen
mahdollistaa. Velka hävittää energiasäätiön osakeomistuksen, mutta jättää rahat uuden yhtiön
käyttöön. Tästä hyötyvät oikeutetusti yhtiön vanhat omistajat, mutta myös valmiiseen pöytään
tuleva ulkopuolinen sijoittaja. Säätiö saisi lainasta korkotuottoja 1-2 Me vuodessa.
Kun uusi yhtiö alkaa selvitä omillaan tätä rahaa ei enää tarvita. Miten silloin 80 Me:ksi kohonneet
rahavarat käytettäisiin?
Kolmas osapuoli – sijoittaja
Suunnitelmassa on vähälle huomiolle jätetty SSS:n yksityiset osakkaat. Heitä on kohdeltava näin
suuressa yritysjärjestelyssä tasapuolisesti. Heille on annettava sama mahdollisuus tulla uuden yhtiön
osakkaaksi kuin kunnillekin tai heidät on lunastettava pois viimeistään kun ESE ja SSS fuusioidaan
Maakunnan Energiaan.
Seurakunnat omistavat SSS:stä 3,7 %, muut yhteisöt (ei säätiö) 5,2 % ja yksityiset henkilöt 4,6 %.
Suurimman yksityisen omistajan omistuksen arvo on 8 Me. Heille kuuluu moraalisesti myös osa
energiasäätiön osakkeiden määrästä. Hyvä on myös muistaa, että sähköverkon rakentamiseen on
vuosikymmenten kuluessa saatu yhteiskunnan tukea ja sähkönkuluttajien liittymismaksuja (135
Me). Liittymismaksuista ei ole maksettu korkoa, vaikka ne ovat velkana sähköyhtiöiden taseissa.
Käytännössä maksuja ei voida palauttaa. Näin voidaan kyseenalaistaa sijoittajan oikeus saada
sähköyhtiön voittoja osinkoina.
Joka tapauksessa sijoittajaa ei pidä päästää samalla rahalla valmiiseen pöytään kuin yhtiön
perustaneita tahoja. Suunnitelman mukaan kolmas osapuoli saisi 20 % yhtiöstä 41 Me:n
sijoituksella. Nykyisiä muita kuin kuntaomistajia tuskin voidaan heittää ulos uudesta yhtiöstä noin
vain ja ottaa ulkopuolinen taho tilalle. Ei etenkään, jos ulkopuolisen maksama hinta osuudestaan
olisi enemmänkin lahja sijoittajalle.
Jos jotain säädyllisyyttä noudatettaisiin, annettaisiin nykyisille SSS-omistajille oikeus merkitä uusia
osakkeita samassa suhteessa kuin kunnatkin merkitsevät. Lisäksi tulisi Etelä-Savon asukkaille,
yrityksille ja sähköä käyttäville kesäasukkaille antaa mahdollisuus merkitä osakkeita korkeampaan
hintaan. Ulkopuoliselle sijoittajalle hinnan tulisi olla vähintään kaksinkertainen vanhojen omistajien
osakkeen merkintähintaan verrattuna. Näin myös vähennettäisiin uuden yhtiön velkataakkaa.
Etelä-Savon energiatoiminnasta ovat olleet kiinnostuneita sijoittajat ulkomaita myöten. Ne eivät
tule paikalle hyväntekijöinä, vaan suuria voittoja tavoittelevina sijoittajina. Hyväntekijöitä eivät
7 (8) Pauli Vahtera: Etelä-Savo, energiajärjestelyt ja demokratiavaje
myöskään ole suomalaiset eläkeyhtiöt. Jos sijoittaja haluaa mukaan, se tietää, että hinta on liian
halpa. Silloin ei pidä myydä, jos ei ole pakkoraossa.
Markkinataloudessa ei voi sopia siitä, että kolmantena osapuolena omistajaksi tuleva taho ei
realisoisi osakkeitaan myymällä ne eteenpäin vaikkapa saksalaiselle E.ON-yhtiölle.
Osakassopimuksessa voidaan sopia sopimussakosta ja yhtiöjärjestyksessä lunastuksesta. Sijoittajana
mukaan tuleva todennäköisesti ei sakkoon suostuisi tai sen määrä sovittaisiin kaupan kannalta
symboliseksi. Lunastuspykälällä ei ole käytännön merkitystä, koska velkaisilla Etelä-Savon
kunnilla tai yhtiöllä itsellään ei olisi rahaa lunastukseen.
Kunnan perusinfran omistuksesta
Eräät päättäjistä perustelevat yhtiöjärjestelyä sillä, ettei kunnan tehtäviin kuulu sähköyhtiön
omistaminen. Tarkoittaako tämä sitä, että uusi yhtiö tullaan myymään eteenpäin kun pöly on asiassa
laskeutunut.
Perusinfrastruktuurin kuten tiestön, veden ja energian julkinen omistaminen kuuluu yhteiskunnalle.
Digiverkon, autokatsastuksen, lannoitevalmistuksen ja Fortumin myynti ulkomaisille omistajille on
nostanut hintoja jopa moninkertaiseksi. Voitot siirtyvät ulkomaille. Päättäjiemme pitäisi miettiä
onko kansalaisten kannalta edullisempaa maksaa voitot yhteiseen kassaan vai ulkomaisille
pelureille.
Fortumin voitot ovat käsittämättömän suuria. Kun rahaa tulee liikaa, sitä jaetaan ulkomaille
osinkoina ja osakkeiden takaisin ostoina. Kun sekään ei riitä tyhjentämään kassaa, Fortum päätyi
ostamaan Uralin takaa vanhentuneen venäläisen sähkölaitoksen. Etelä-Savossakin pitäisi miettiä,
mihin energiajärjestelyt lopulta johtavat.
Konsulttien käyttämisestä
Energiajärjestely on Etelä-Savon asukkaiden ja yritysten kannalta suurin yksittäinen päätös
vuosikymmeniin. Näin isossa asiassa olisi tarvittu kahden tai kolmen toisistaan riippumattoman
neuvonantajatahon käyttöä, jotta olisi saatu vaihtoehtoisia malleja päätöksenteon pohjaksi.
Koko konsulttiselvityksen tärkeimmäksi tavoitteeksi osoittautuva pääomien vapauttaminen perustuu
virheelliseen näkemykseen. Kummallakaan sähköyhtiöllä ei edes ole mitään pääomia
vapautettavaksi. Kunnille luvattu 148 Me pääomien vapautus toteutuu sillä, että uusi yhtiö ottaa 251
Me velkaa. Konsulttiselvitys lupaa osinkoja tiedostamatta lainkaan sitä, että vuonna 2009 osingot
on maksettu velanotolla ja uuden yhtiön lainanhoitokustannukset vievät vuosien ajaksi
osingonjakokyvyn.
Demokratia päätöksenteossa
Savcor-hallikauppa viime syksynä osoitti kuinka huonosti demokraattinen päätöksenteko ja järkevä
taloudenhoito sopivat yhteen. Kuvittelin itse, että hallikaupan virheistä otetaan opiksi ja
energiajärjestelyissä eteläsavolaisten etu olisi ensisijainen päätöksenteon perusta. Näin ei ole
kuitenkaan käymässä.
8 (8) Pauli Vahtera: Etelä-Savo, energiajärjestelyt ja demokratiavaje
Mikkelissä on totuttu palvelemaan yrityksiä työpaikkojen nimissä. Päättäjille annetaan niukasti
tietoa asioista, eikä energiajärjestely tee tästä poikkeusta. Päättäjät ajetaan nurkkaan, josta ei ole
ulospääsyä. Aiesopimus on hyväksytty kautta Etelä-Savon, vaikka tietoja järjestelyn sisällöstä on
annettu varsin niukasti päättäjille. Aiesopimuksen eli käytännössä avoimen vekselin suurin merkitys
onkin, että se sitouttaa kunnat Maakunnan Energian perustamiseen ja salassapitoon niistä vähistä
tiedoista, joita valtuutetuille annetaan.
Uskotaan, että asiaa junailevilla on oikea tieto asiasta, eikä kanttia kyseenalaistaa päätöksiä ole kuin
muutamilla kansalaisilla. Heidät on helppo nimittää häiriköiksi. Valtakunnallinen media ei ole
kiinnostunut maakunnallisista junailuista, ja paikallinen media on liian voimaton asian
monipuoliseen käsittelyyn. Hyvin voisi kysyä, mihin tarvitaan nykyisen kokoisia
kunnallisvaltuustoja, koska suurin osa valtuutetuista äänestää kuten muut ovat sopineet. Kun
päättäjien määrä on suuri, ei kukaan joudu vastuuseen, vaikka päätös osoittautuisi etelä-savolaisten
edun vastaiseksi.
Pikkuasioiden kanssa nyhrääminen on meidän kansalaisten ongelma. Maitolitra haetaan tarjouksesta
viisi senttiä halvemmalla, mutta yhteiset sadat miljoonat jäävät liian kaukaisiksi. Tämä on
ymmärrettävää, koska asioihin kunnolla perehtyminen olisi kokopäiväistä työtä. Tämä antaa
mahdollisuuden erilaisille taustavoimille, koska käytännössä kaikki päättäjät toimivat puutteellisen
tiedon varassa.
Tiedon puutteellisuus ja siihen liittyvä salailu saattaa kyseenalaiseksi koko julkisen taloudenpidon
huolellisuuden. Jos Savcor-kaupat ja energiajärjestelyt kertovat enemmänkin julkisesta
päätöksenteosta, on tässä ainakin se hyvä puoli, että kun yhteiset rahamme lopullisesti loppuvat,
voidaan tarkalla taloudenpidolla saada aikaan paljon säästöjä ennen kuin palvelujen alasajoon
joudutaan turvautumaan.
Hei,
Asun Mikkelin keskustassa. Uusien pysäköintisääntöjen vuoksi siellä, missä ennen pidin autoani mannerheimintien varrella onkin nyt kahden tunnin pysäköintikiekko alue. Taloyhtiölläni ei ole yhtään vapaita paikkoja eikä toivoa paikkojen vapautumisesta kuukausiin. Lähimmät vapaapysäköintipaikat ovat kilometrin päässä. Rakennustöiden vuoksi en voi edes ajaa taloni eteen hakemaan raskaita tavaroita, vaan joudun usein kävelemään monta kertaa autolleni ja takaisin.
Ymmärrän toki että rakennustöiden vuoksi tarvitaan lisää kiekollisia paikkoja jotta työmatkalaiset käyttäisivät julkista liikennettä tai Mikkeli tyystin tukkiutuisi, mutta entäs me asukkaat?
Ehdottaisin seuraavaa kahta vaihtoehtoa:
1. Edes muutama kadunpätkä jätettäisiin vapaa-pysäköinti alueeksi, jotta asukkaiden ei tarvitse kävellä kilometriä autolleen.
TAI
2. Mikkelin keskustaan tulisi asukaspysäköintilätkä (hieman kuten kuulemma on Helsingissä, jolla keskustan asukkaat, joilla ei ole taloyhtiönpuolesta autopaikkaa saisivat vapaasti pysäköidä parkkipaikoille kadun varteen kotinsa lähelle. Tätä voitaisiin esim rajoittaa niin, että se ei kuitenkaan koske esim porrassalmenkatua (joka on juuri nyt muutenkin ihan paketissa).
Yleensä iltaisin Mikkelin kadunvarsipysäköintipaikat ovat hyvin autiot, mikä tarkoittaa sitä, että suurin osa asukkaista saa taloyhtiöltään autopaikan. Ongelma ei siis taida olla ihan tavaton, mutta kyllä se muutamaa asukasparkaa mahtaa lisäkseni harmittaa. Tämän kokoisessa kaupungissa uskon, että epäkohtiin pystytään kyllä tarttumaan =)
Päättäjille vähän pureskeltavaa. Väitöskirjan viesti on karua luettavaa, samantyyppisistä ongelmista on keskusteltu tämänkin sivuston osioissa.
YTM Anne Luomalan valtio-opin väitöskirjan ”Politiikan mahdollisuudesta valtuuston talousarviokokouksessa” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Pertti Ahonen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Marja Keränen (Jyväskylän yliopisto).
Anne Luomala tutki valtuuston päätöksentekoa kunnissa ja kaupungeissa. Onko politiikka mahdollista edustuksellisen demokratian julkisella päätöksentekoareenalla?
Luomala eritteli valtuuston talousarviokokouksissa esitettyjä puheenvuoroja poliittisen analyysin näkökulmasta. Tutkimusaineisto on koottu 11 erikokoisesta kunnasta ja kaupungista vuosina 1998-2005 (Hollola, Iitti, Jyväskylä, Kempele, Lahti, Lapua, Lempäälä, Oulu, Tampere, Tuupovaara, Uurainen).
- Aineisto osoittautui mielenkiintoiseksi, sillä jälkikäteen voi havaita sen koostuvan kahden suuren taloustaantuman välisenä aikana esitetyistä puheenvuoroista, Luomala huomasi.
Työn keskeinen tulos on, että kunnissa eletään jatkuvasti taloudellisesti kireitä ja pakonalaisia aikoja. Kunnissa toteutetaan jatkuvasti uusia ja usein hallintolähtöisiä uudistuksia, mutta poliittiseen toimintaan liittyvää uusien vaihtoehtojen etsimistä ja yllätyksellisyyttä pyritään usein jo ennalta estämään. Luomala luonnehtii tendenssiä politiikan hallinnallistamiseksi kunnissa.
Hallintapyrkimykset ilmenevät kolmena erilaisena, osin keskenään päällekkäisenä puhetapana. Nk. järjestysdiskurssissa kunnan taloudellisen toimintakykyisyyden takaaminen on tärkeintä. Kunnan palvelutoimintaa käsittelevässä edistysdiskurssissa olennaista on olemassa olevan jatkumisen turvaaminen, usein muutoksitta.
Poliittiselle toiminnalle olennaista muutoksen mahdollisuutta, uusien vaihtoehtojen etsimistä ja niiden kilpailuttamista esiintyy lähinnä puhuttaessa muusta kuin taloudesta tai kunnan lakisääteisten tehtävien hoitamisesta.
- On huolestuttavaa, että taloudellisesti kiristyvissä tilanteissa tulevaisuusodotusten aikajänne lyhenee ja uusien toimintaehdotusten esittäminen harvenee. Juuri silloin kun eniten tarvittaisiin luovaa, vaihtoehtoja osoittavaa ja kyseenlaistavaa puhetapaa, poliitikot näyttävät pidättäytyvän vallankäytöstä valmistelun ja hallinnollisen suunnitteluvallan hyväksi, Luomala toteaa.
Kuntalainen on kohde, ei toimija
Aineistossa kunta näyttäytyy ensisijaisesti taloudellisena palveluorganisaationa. Kuntalainen on aineistossa toimenpiteiden kohde eikä kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista juuri keskustella. Kuntapäättäjien roolit vaihtelevat tilanteiden mukaan, mutta poliitikko ei suinkaan ole vain vaaleilla valittu luottamushenkilö. Myös johtavat viranhaltijat voivat toimia poliittisen taitavasti.
Kokousrituaalit, esimerkiksi puheaika- ja esiintymisjärjestykset, ja muut vakiintuneet toimintatavat, kuten keskinäiset koalitiot, budjettisopu ja ryhmäkuri tukevat viranhaltijoiden vallan säilymistä. Kuntalaisen kannalta ne voivat hankaloittaa asioiden käsittelyn seuraamista ja siten vaaleilla valittujen toiminnan arvioimista. Kokouskäytäntöjä kehittämällä uusia toimintavaihtoehtoja etsivälle, valtuuston yhteisille ja julkisille politiikkakeskusteluille voitaisiin niin haluttaessa raivata lisää tilaa.
Hallinnollisella suunnitteluvallalla ja sen tuottamalla virallisella ja usein taloudellisella tiedolla on suuri merkitys kunnallisen päätöksenteon kannalta. Kuntalaisten arkielämän tarpeista kyllä puhutaan kokouksissa, mutta päätökset tehdään hallinnollisen suunnittelutiedon varassa.
- Aineistosta huokuva hallinnollisen suunnitteluvallan vaihtoehdottomuus ja jopa poliittinen näköalattomuus on edustuksellisen demokratian kannalta huolestuttavaa, Luomala toteaa.
Viranhaltijat ovat kuntapäättäjille ensisijaisessa roolissa siinä, millaisen tiedon varassa kunnassa valmistellaan ja tehdään päätöksiä. Edustuksellisen kunnallisdemokratian toimivuuden haasteena ei siten ole niinkään kuntalaisten osallistumattomuus vaan tiedonkulku ja vuorovaikutus kuntalaisten ja heidän edustajiensa välill
Otavan Opistolla kehitetään kansalaisvaikuttamisen keinoja
Otavan Opisto tarjoaa kevään aikana kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksista kiinnostuneille kolmen työpajan mittaisen kokonaisuuden tuoreinta keskustelua aiheesta ja osallistumista mahdollistavia uusia työkaluja. Ensimmäinen työpaja on jo 15.-16. huhtikuuta, toinen toukokuun puolivälissä ja kolmas 11.-12. kesäkuuta.
Pajojen tavoite on muodostaa toimijaryhmä, joka edistää kansalaisyhteiskunnan kehittymistä omalla asuinseudullaan. Pajat perustuvat yhdessä tekemiseen ja ryhmänä oppimiseen. Pro Mikkeli –kuntalaisliike on mukana pajatyössä.
Huhtikuun pajateema on valmistelun ja keskustelun avoimuus päätöksenteossa. Aiheeseen johdattavat Saara Paavola ja Karoliina Luoto ovat virallisten asialistojen kansalaisvetoista selkokielistämistä kehittävän Asialista.fi –foorumin aktiiveja. Toukokuussa perehdytään kansalaismediaan. Silloin Otavaan saapuvat Nopola News –kansalaismedian käynnistäjä Aaro Toppinen ja Mikkelin kaupungin tiedotuspäällikkö Matti Laitsaari. Kesäkuun aihe on kuntalaisten osallisuuden kasvattaminen kunnallisessa kehittämistyössä ja päätöksenteossa. Kuntalaisten kanssa visaista kysymystä lähestyvät kehitysjohtaja Soile Kuitunen Mikkelin kaupungilta, Fillarikanavan kehittäjä Antti Poikolainen ja verovarojen kertymistä ja käyttöä havainnollistavan veropuun isä Peter Tatterstall.
Pajat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Ne toteutetaan Otavan Opiston vapaan sivistystyön koulutuksena ja ovat osallistujille maksuttomia. Ilmoittautuminen onnistuu osoitteessa paja.internetix.fi/?p=1255.
Kansalaisvaikuttamisen paja Otavan Opisto
11 – 12.6.2010
Kansalaisvaikuttamisen ohjelma
Kansalaisvaikuttamisen pilotin viimeinen lähipäivä pureutuu demokratian kehittämiseen. Konkreettisena tavoitteena on hakea Soile Kuitusen johdolla aktiivisien kansalaisien ja kaupungin välille uusi tapa toimia yhdessä.
Perjantai 11.6.
12.00 Yhteinen osuus
14:30 Johdattelu teemaan ja pajan tavoitteisiin, Ville Venäläinen
14:45 Veropuu – visualisointi budjettikeskustelun tueksi, Petter Tattersal
15:15 Fillarikanava – kunnan ja kuntalaisen vuorovaikutus, Antti Poikola
15:45 Minun Mikkelini – yhteinen mahdollisuus, Soile Kuitunen
17:00 Päivällinen
18:00 Vapaamuotoinen illanvietto, elävää musiikkia (Olga Shishkina soittaa guslia)
Lauantai 12.6.
9:00 pajatyöskentely: MinunMikkelini kehittäminen kansalaisten kohtaamispaikaksi, harjoittelua, ideointia ja organisointia
11:00 Lounas
12:00 Pajatyöskentely jatkuu. Otetaan haltuun työkaluista twitter, blogi ja videostreamaus.
14:00 Reflektointikeskustelu koko kolmen pajan mittaisesta pilotista ja jatkosta sopiminen
15:00 Ohjelma päättyy