Ota yhteyttä
Kirjoitettu: Syyskuu 14, 2009,
Minun Mikkelini palvelun kehittämiseen liittyvissä asioissa:
Soile Kuitunen
kehitysjohtaja
044 794 2010
soile.kuitunen@mikkeli.fi
Kommentit
40 vastausta to “Ota yhteyttä”
Jätä vastaus
Yhteistyössä
Käyttäjät
Tervehdys Naantalista!
Vierailin syyskuussa kauniissa kaupungissanne ja ihmettelin miksi Suomen kaunein seutu on jäänyt kehittymättä kotimaisen matkailun suosituimmaksi reitiksi. Miksi Lappeenranta – Mikkeli – Imatra- tiestössä ei ole pyöräteitä?!
Yöpymismahdollisuudet ovat valmiina, mutta pyöräily/rullaluistelu/kävelytiestö puuttuu.
Kioskit ja kahvilat ilmestyvät teiden varsille, kun saadaan tieto kevyen liikenteen väylistä.
Laittakaahan toimeksi!
Hei Kristiina! Samaa olen ihmetellyt itsekin. Tässä pitäisi nyt löytyä itäsuomalaista yhteishenkeä. Avataanpa siis asiaa lappeenrantalaisten ja imatralaisten suuntaan!
Hallooooo
Miksi makami- ja promikkeli- blogilinkit eivät toimi
Edelliseen viestiin viitaten: Kiinnostus Saimaan ympäripyöräilyyn on olemassa. Yksittäiset henkilöt ovat sitä jo harrastaneet. Miksi tyytyä Imatra Mikkeli väliin.
Ajatuksen voisi myydä, kunnille, seuroille, tapahtumien järjestäjille etc.
Mikkeli voisi järjestää Tour de
Saimaan,retkisarja,perhesarja, huvisarja, nähtävyys-sarja, kilpasarja jne.
Hei
Voisiko Mainio ja minun Mikkelini linkit laittaa Mikkelin Kaupungin etusivulle. Edelleen voisi tietenkin linkittää Mainion ja minun Mikkelini kumpaankin suuntaan. Paras ratkaisu olisi, jos kaikkiin pääsisi yhdestä osoitteesta.
Sorry.
Ensimmäinen rivi piti olla Mainio kaupungin etusivulle
Kaupunkilaisten huoli terveydenhuollon liikelaitostamisesta on herättänyt ajatuksia seuraavan foorumin teemasta. Toiveissa on että sosiaali- ja terveydenhuolto nostettaisiin seuraavaksi. Toinen vaihtoehto olisi, kaupunkilaisille avoin tiedotustilaisuus, jossa päivänpolttaviin kysymyksiin olisi vastaamassa liikelaitostamisen puuhamiehet ja naiset.
Linkittäminen on tosiaan tarpeen, kiitos Olli tästä ideasta.
Laitoin meillä eteenpäin tuota ajatusta Mainion esittely/keskustelutilaisuudesta. Palataan toivottavasti mahdollisimman pian tähän asiaan.
Moi Soile
Käytkö vilkaisemassa Tervetuloa mainioille sivuille, vilkaise mitä luvataan ja sitten mikä tulos. Aika yksinäistä, Olli ihmettelee muutamaa asiaa. Vastauksia? Onko tosiaan niin että keskeneräisistä asioista ei puhuta. Suunnitelmat kaavioina, seuraavaksi valmis päätös. Tässä syy foorumihaikailuun, toivottavasti saadaan.
viestitin tuosta foorumiajatuksesta eteenpäin soteen.
Nyt joulukuussa on maaseutukaupunki-Mikkeli teemana, helmikuussa lapset ja nuoret. Ne on päätetty, muutenhan ei olla lukkoonlyöyty vielä muita. Eli ideointia ilman muuta tarvitaan!
Laitoin tuosta linkittämisestä viestiä meidän verkkovelholle, Ville Venäläiselle. Ville piti ajatusta erinomaisena. Ville lupasi ottaa asiasta kopin.
Keskeneräisistä asioista tarvitaan minun mielestäni keskustelua.
Kiitos. Voisitko vielä viestittää Villelle että olisi kiva jos Mainion keskustelut voisi myöskin tulostaa, kuten tämänkin, jota kokeilin, kun mainiossa ei onnistunut. Teksti meni pystyyn yhdelle riville sivuun.
Etukäteen kiitos.
Hei. Ensinnäkin kiitos tästä sivustosta, toivottavasti se herättää positiivista keskustelua ja ennen kaikkea vie Mikkeliä eteenpäin.
Mikkelin kaupungin uuteen strategiaan kirjattu toivomus siitä, että Mikkeliin pitää saada alle kolmekymppisiä lapsiperheitä, ei saisi jäädä pelkäksi toivomukseksi paperilla. Se pitää tehdä eläväksi ja sen eteen pitää tehdä työtä. Tänne muuttamaan haluavia ei houkuta pelkät lupaukset Saimaanrantatontista, pitäisi löytyä töitä.
Itselläni on parhaillaan nuori, 25 v, vastavalmistunut, perheellinen, joka hakee töitä välillä Turku-Oulu. Olisi tuhannen taalan paikka saada heidät tänne. Täältä löytyy lukuisa määrä vastaavia perheitä, joiden nuoret ovat kouluttautumassa muualla, ja olisivat halukkaita tulemaan kotikonnuilleen takaisin, jos töitä olisi tarjolla.
Tuon vision nuorista paluumuuttajista voisi ensinnäkin kirjoittaa kissankokoisin kirjaimin kaupungin nettisivuille. Mikkelin kaupunki voisi myös nettisivuillaan kertoa, minkälaisia yrityksiä täällä on, mitä paikkoja on auki. Jos kaupunki tosissaan haluaa tänne nuoria paluumuuttajia, pitäisi vielä nettisivuilla olla tieto siitä, keneen kaupungilla ottaa yhteyttä. Ja jos yhteydenotto tulee, ei riitä, että virkamies vastaa 2-3 kuukauden kuluttua. Mikkelin kaupungin pitää oppia palvelemaan kuntalaisia ja asiakkaita nopeasti ja tehokkaasti.
Tänne haluavia paluumuuttajia voisi kehottaa tarjoamaan opinnäytetöitään paikallisille yrittäjille. Se hyödyttäisi Mikkeliä ja Etelä-Savoa, ja saattaisi poikia työpaikkoja.
Hei Raija
Kirjoitat asiaa. Nyt sama tai ehkä vielä painokkaampi kannanotto, kaupungin keskustelupalstalle, ma-ka-mi blogiin, promikkeli blogiin ja sitten asia esille
kaupungin III Foorumissa keskiviikkona 2.12 klo 17.15 lähtien, Mikkelin kirjaston Mikkeli-salissa. Hyvä rummutus saa asian esille.
Terveisin Olli
Hei Raija ja Olli
Olen ilahtunut kommenteistanne. Kasvukeskus-lupaus ei toteudu ilman toimenpiteitä.
Mikkelin kaupunkimarkkinointi johon Raijakin viittaat, on asia jota on terävöitettävä ja uudistettava.
On todella hyvä että foorumeissa nousee asia esille – nyt on juuri oikea aika koota näkemyksiä yhteen.
Näkemyksiä viedään osaksi kaupunkimarkkinoinnin uudistamisehdotusta. Tähän meidän päättäjät ottavat ensi keväänä kantaa.
Maaseutukaupunki Mikkeli-foorumissa oli seinälle laitettu ote Mikkelin rakennemalli suunnitelmasta. Paperi on sen verran mielenkiintoinen ja asoihin positiivisesti paneutuva, että se pitäisi ehdottomasti saada tänne Minun Mikkelini sivulle pohdittavaksi. Sen etsiminen kaupungin kokouspöytäkirjoista on turhan hankalaa.
Jos tämä rakennemallin lauseke toteutuu niin olemme huomattavasti lähempänä kaupunkilaisten yhdenvertaisuutta. Tosin historiassa Utopia on kirjoitettu moneen kertaan.
“saavuttaa kokonaistaloudellinen, kestävä ja toteuttamiskelpoinen kaupunkirakenne. Autoriippuvaisuus alueella on verraten korkea. Työn keskeisenä tavoitteena on asteittain luoda edellytyksiä liikkumistarpeen vähentämiselle sekä joukkoliikenne- ja kevytliikennekaupunkirakenteen kehittämiselle
· luoda edellytyksiä nykyisten ja uusien asuin- ja työpaikka-alueiden sekä palvelujen kehittämiseen laadukkaassa elinympäristössä
· vaikuttaa ihmisten nykyisten olosuhteiden ja elinolojen parantamiseen, luonnonympäristön vaalimiseen, väestörakenteen tervehdyttämiseen, monipuoliseen asuntotarjontaan, korkealaatuiseen palvelu-, koulutus- ja kulttuuritarjontaan, uusien työpaikkojen synnyttämiseen ja työttömyyden vähentämiseen”
kiitos Olli kommentoinnistasi.
Sain eilisen jälkeen aika monta palautetta tilaisuudesta. Ihmiset ovat todenneet että romantisoimmeko liikaa maaseutua, haikailimmeko eilenkin johonkin sellaiseen johon ei ole paluuta?
moni tuntui jääneen kaipaamaan tuoreempaa näkökulmaa maaseutuun ja tässä tapauksessa maaseutukaupunki-Mikkeliin.
Mikä on ekotalous ja ekokaupunki 2.0? Mitä se voisi olla Mikkelissä? Miten rakennetaan eheyttä ja yhteistä identiteetttiä maaseutukaupunki Mikkeliin?
Ollin esille nostamat asiat on juuri tämän keskiössä.
kun aika- ja paikkariippumattomuus kasvaa, ekologinen elämäntapa toivottavasti yleistyy ja yhteisöllisyys muuntuu ja hakee uusia muotoja on tässä valtava potentiaali maaseutumaisille miljöille.
Mitä makami strategiaprosessi tästä tuumaa? Mitä eväitä se antaa? Miten se voidaan kytkeä resurssien, uudelleenajattelun ja muun hakemiseen ja etsintään?
Olli on ihan oikeassa, rakennemallityö on tässä ihan keskeinen myös. Kannattaa käydä tsekkaamassa Tamperetta jossa rakennemallityötä on tehty aika onnistuneesti minusta. Meilläkin se kytketään palvelustrategiatyöhön ja elinkeinostrategiatyöhön sekä kulttuuriperintöohjelmaan. Sotessa on myös monia ohjelmatöitä meneillään, mm vanhustyöhön liittyen. Näistä sitä kudelmaa rakennetaan.
Huomasin kaupunginhallituksen pöytäkirjasta (23/11 -09, että Soile Kuitunen oli ollut esittelemässä strategisen kehittämisen mallia. Tässä kehitysjohtaja oli omassa asiassaan liikkeellä, kehittämässä kehittämistä. Mallissakin oli jotakuinkin oikeat asiat ja miltei oikeilla kohdillaan.
Pari asiaa kuitenkin kiinnitti huomiotani. Pöytäkirjassa mukana olevassa kaaviossa kehittämistä kuvaava nuoli lähti teknisestä toimesta sisltöasioista vastaaviin, m.m. sote. Minusta tuollainen kaavio voi antaa väärän kuvan. On kaaviossa kyse kehittämisestä tai kehittämisen kehittämisestä niin sen tulee lähteä organisaation strategisesta kehittämisestä eikä jostakin teknisen asian hoitamisesta.
Toinen silmään pistänyt asia koski hanke- ja projektisalkun hallintaa. Pöytäkirjassa oleva kuvaus antaa käsityksen, että kyseessä olisi jonkinlainen jälkikäteisseuranta. Sehän on oikeassa hankesalkun hallinnassa vain osa kokonaisuudesta. Pääpaino pitää olla hankkeiden etukäteisessä priorisoinnissa, aikatauluttamisessa ja resurssoinnissa. Jälkikäteisseuranta on sitten se pieni osuus jolla varmistetaan, että lopulta on päädytty sinne mihin haluttiinkin.
Ehkä nuo ovat vain pöytäkirjassa olevia epätarkkuuksia ja varsinaisessa kehittämismallissa ja sen toteuttamisessa asiat menevät kohdalleen ja kehitys kehittyy.
Sinällään olen samaa mieltä, että kehittämien pitää olla hallittua ja määrämuotoista sekä siinä pitää erottaa eri suuruiset asiat eli juuri nuo projektit, hankkeet ja ohjelmat. Samoin olen samaa mieltä, että sen pitää lähteä strategisesta suunnittelusta joka lähtee asukkaiden tarpeiden ja halujen tunnistamisesta yhdessä heidän kanssaan.
Hei Jorma
Pöytäkirjat ovat usein hauskaa luettavaa. Useimmiten ne eivät ole kansalaisille suunnattuja. Hallinnon kapulakieli ei aukea tavalliselle arkikielen käyttäjälle. Olen vahvasti sitä mieltä että meidän pitäisi päästä irti hallintolähtöisestä mallista, niin kielen kuin suunnitelmien ja toteutustenkin osalta.Foorumit ehkä ovat siihen suuntaan mihin “käyttäjälähtöinen” viittaa. Soilelle sen verran, että kyllä tavallinen duunari vierastaa strategia sanaa, sen taakse on liian helppo piiloutua.
Ihan totta on se että strategia on hankala ja etäännyttävä sana. Huomasin itsekin että tuli kirjoitettua aika hallintolähtöistä tekstiä…. Näin sitä ihminen erehtyy, vaikka kuinka puhuu kansalaiskunnan puolesta.
Nuo strategiat ja mallit eivät ole eivätkä saa olla itseisarvo. Niiden pitää olla yhteisen ymmärryksen luomisen paikkoja. Etenkin siitä minkälaista tulevaisuutta halutaan rakentaa.
Mikkelissä on paljon näitä yhteisen ymmärryksen rakenteluja käynnissä.
Minkä kyllä vielä kovasti kaipailen kirjoittelua Mikkeli-foorumista! Saadun palautteen mukaan ja minä olen samaa mieltä me olimme romantisoidussa maaseutuajattelussa kiinni. Tärkeitä asioita tuotiin esille: maaseutuyrittäjyys, perheyrittäjyys, ekolääni ja ekotalous 2.0, paikallistalouden merkitys. Ne on asioita joita on saatava framille.
Mutta missä on se ajattelu, näkemykset kunnasta kumppanina? Missä on keskusteltu ihmisten, yksilöiden, järjestöjen roolista, vastuista? Kenen ehdoilla ja millä keinoilla maaseutukaupunki-Mikkeli kehittyy ja kukoistaa?
Jäin myös kovasti kaipaamaan keskustelua ja ideointia yhteisestä identiteetistämme. Meillä näyttää elävän tiukassa monta todellisuutta. Se on varmaan ihan hyvä ja luonnollinenkin asia monessa mielessä. Mutta jos Haukivuori on Haukivuori, eikä Mikkelin Haukivuori niin minusta se ei ole hyvä juttu…
Jään odottelemaan keskustelua ja kommentteja – ja nyt huutelen myös Ruraliaa myös tänne Minun Mikkeliini!
Ihan totta on se että strategia on hankala ja etäännyttävä sana. Huomasin itsekin että tuli kirjoitettua aika hallintolähtöistä tekstiä…. Näin sitä ihminen erehtyy, vaikka kuinka puhuu kansalaiskunnan puolesta.
Nuo strategiat ja mallit eivät ole eivätkä saa olla itseisarvo. Niiden pitää olla yhteisen ymmärryksen luomisen paikkoja. Etenkin siitä minkälaista tulevaisuutta halutaan rakentaa.
Mikkelissä on paljon näitä yhteisen ymmärryksen rakenteluja käynnissä.
Minkä kyllä vielä kovasti kaipailen kirjoittelua Mikkeli-foorumista! Saadun palautteen mukaan – ja minä olen samaa mieltä – me olimme romantisoidussa maaseutuajattelussa kiinni. Tärkeitä asioita tuotiin esille: maaseutuyrittäjyys, perheyrittäjyys, ekolääni ja ekotalous 2.0, paikallistalouden merkitys. Ne on asioita joita on saatava framille.
Mutta missä on ajattelu, näkemykset kunnasta kumppanina? Missä on keskusteltu ihmisten, yksilöiden, järjestöjen roolista, vastuista? Kenen ehdoilla ja millä keinoilla maaseutukaupunki-Mikkeli kehittyy ja kukoistaa?
Jäin myös kovasti kaipaamaan keskustelua ja ideointia yhteisestä identiteetistämme. Meillä näyttää elävän tiukassa monta todellisuutta. Se on varmaan ihan hyvä ja luonnollinenkin asia monessa mielessä. Mutta jos Haukivuori on Haukivuori, eikä Mikkelin Haukivuori niin mistä se kertoo?
Jään odottelemaan keskustelua ja kommentteja – ja nyt huutelen myös Ruraliaa tänne Minun Mikkeliini!
Foorumissa puhuttiin paljon yhteisöllisyydestä, mutta se osoittautui useimmiten alueelliseksi ei Mikkeli yhteisöllisyydeksi. Mainitsin foorumissa identiteettiongelmasta, Mikkeli ja muu Mikkeli, Hakuun pitää laittaa Mikkeli identiteetti joka ei peitä alleen tai tukahduta paikallisia kyläidentiteettejä. Olen itse entinen maalaiskuntalainen, “maalla” asuvana en ole vielä saanut Mikkeli statusta, maalaisserkku leima on tiukassa. En olisi valmis laittamaan painoa, Haukivuori, Anttola, Ihastjärvi, Otava ym. suunnalle kuppikuntaisuudesta, vaan Mikkelin keskustan ajatustapaan että Mikkeli on vain torin ympäristö. Enemmän esille Ihastjärven kyläkoulu tapaista toimintaa, kunta palauttamaan palvelut ihmisten ulottuville, niin yhteinen ajattelukin saisi jalansijaa.
Jatketaan identiteetistä. Periferian hyvin koulutetut nuoret ja nuoret perheet muuttavat muualle kehnojen olosuhteiden vuoksi. Tunnetaan olo toisen luokan kansalaiseksi kun ei kuuluta keskustan “klikkiin” Kuten Raija Paajanen sanoi, olisi tuhannen taalan paikka jos nuoret palaisivat, meitä tuhat taalalaisia on paljon. Edellytykset nuorten paluulle, tai alueelle jäämiselle, on haja-asutusalueen elävöittäminen. Jos lasten koulumatkaan yhteen suuntaan menee 1-2 tuntia, matkasta ja kuljetusten aikatauluista johtuen, niin kyllä silloin mietitään mistä löytyisi paikka jossa koulut olisivat lähempänä. Sama pätee harrastuksiin ja kulttuurin pariin pääsemiseen, kaikilla ei ole omaa autoa. Listaan pitää tietenkin lisätä myös kyläkaupat ja terveyspalvelut.
Viivottimella vetäen Mikkeli on noin 160 km etäisimmästä pisteestä toiseen. Pahimmassa tapauksessa kaikkiin edellämainittuihin palveluihin saa ajella 70 – 80 km, enemmänkin koska tiet eivät ole viivottimella vedettyjä.
Näkemys kunnasta ja identiteetin rakentumisesta syntyy vain, jos kaikki kuntalaiset tuntevat olevansa samassa asemassa palveluiden suhteen. Yrityskulttuurin keskittäminen keskustaan ja sen ympäristöön näivettää “esikaupungit” Foorumissa esiintulleiden ideoiden jatkojalostus edellyttää kaupungilta “yrityshallien” rakentamista muuallekin kuin ydinkeskustaan. Pienyritykset luovat maaseutukaupunki Mikkelille mahdollisuuden muuttaa muuttotappio positiiviseksi. Suomalaisten unelma “punainen tupa ja perunamaa” eli omakotitaloasuminen luonnon helmassa, on edelleen se voima,joka saa ihmiset muuttamaan maasautukaupunkiin, mutta sillä edellytyksellä että toimeentulomahdollisuudet ovat olemassa, lasten koulut lähellä, terveydenhuolto kunnossa ja liikenneyhteydet järkeviä.
Näillä edellytyksillä Mikkelin ääripäissäkin asuvat voivat tuntea itsensä Mikkeliläiseksi.
Olli on kyllä ihan oikeassa että kylien identiteetit on tärkeä asia. Paikalliset identiteetithän – ja niiden tarve – eivät häviä minnekään vaikka kansainvälistyminen etenee vauhdilla.
Palveluverkko ja palveluiden saatavuus ovat isoja kysymyksiä. Miten ne maantieteellisesti laajassa kunnassa rakennetaan ja miltä palveluverkko näyttää. Näitä koskevien päätösten takana ovat arvot. Poliitikot tekevät päätökset arvovalintojensa pohjalta.
Lueskelin tällä viikolla hesarista Helsingin palveluverkkosuunnitelmia. Melkoinen kirjoitusten vyöry seurasi lakkautuslistan julkistamista.
Itse näen tosi tärkeänä paikallistalouden ja paikallisyrittäjyyden osana sitä. Meillähän on hienoja maaseudun yrityksiä, jotka ovat vahvasti paikalliseen ympäristöön sitoutuneita.
Mikkelin kaupungin elinkeinostrategialuonnoksessa nostetaan yhdeksi painopisteeksi vihreä talous.
Voisiko ekolääni 2.0, vihreä talous, ekologisuus elämäntapana olla osa Mikkelin menestystarinaa – käy kommentoimassa!
http://www.slideshare.net/saaraliukkonen/strategialuonnos-271109
Kaupungin elikeinostrategia luettavissa tästä osoitteessa tai minun mikkelini etusivun linkkipalkista.
Aluksi pieni tekninen juttu. Olisi mukava päästä kommentoimaan viestiketjun väliin jokaista kommenttia erikseen.
Olen täysin samaa mieltä Ollin kanssa tästä: “Hallinnon kapulakieli ei aukea tavalliselle arkikielen käyttäjälle. Olen vahvasti sitä mieltä että meidän pitäisi päästä irti hallintolähtöisestä mallista, niin kielen kuin suunnitelmien ja toteutustenkin osalta.”
Myös www-sivuilla tulee kiinnittää huomiota kieleen. Hallintokieli saattaa lipsahtaa mukaan tekstiin paikkaan jonne se ei missään tapauksessa kuulu. Mitä pöytäkirjoihin tulee, niin ne voivat olla jossakin nähtävissä, mutta siinä vaiheessa kun ne laitetaan nettiin olisi hienoa jos niistä olisi nostettu oleelliset asiat esiin ymmärrettävällä kielellä. Hallinto- ja kapulakieli tulee liian usein tavaksi ja ei välttämättä edes huomata kielen vaikealukuisuutta.
Mikkeli vetää seudullisen sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan liikelaitoksen valmistelutyötä. Onko malli Mainio nimensä veroinen vai susi jo ennen syntymäänsä? Mitä liikelaitosmalli merkitsisi reunakuntien peräkylien asukkaille? Päivähoidolle? Muistisairaiden intervallijaksojen saatavuudelle? Miten käy kuntien veroprosenttien? Kysymyksiä on paljon ja pian vastauksiakin luvassa.
Tule kuulemaan asiantuntijoita ja keskustelemaan Otavan opistolle 21.1. kello 18. Tilaisuuden esiintyjiksi ovat jo lupautuneet Mainion valmistelua johtava Mikkelin sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, valtiotieteiden tohtori, sosiaalitalouden ja organisaatioiden kehittämisen asiantuntija Jouko Kajanoja sekä sosiologian dosentti, Tulevaisuuden tutkimusseuran puheenjohtaja Juha Nurmela. Kuntalaisliikkeen avauspuheenvuoron käyttää Mika Juhakoski. Kuntanäkökulma laajentamaan on kutsuttu asiantuntija myös Kangasniemeltä.
Tilaisuuden koreografia etenee siten, että kukin esiintyjä käyttää 10-15 minuutin puheenvuoron, minkä jälkeen jatketaan asiantuntijoista koostuvan paneelin ja yleisön keskustelulla. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.
Hei. Tämä on melko turhauttavaa kirjoitella asioista joihin ei saa vastausta.
Minun Mikkelini sivuilla viimeinen vastaus kaupungilta on joulukuulta.
Ymmärrän että kehitysjohtajan aika ei riitä joka paikkaann, mutta kaupungilla on minun tietääkseni muitakin kirjoitustaitoisia.
Voisiko näitä kysymyksiä delegoida asianomaisille virkamiehille tai velvoittaa hallituksen tai valtuuston jäseniä ottamaan osaa keskusteluun. Siihenhän velvoittaa jo kuntalakikin.Joukuussa ehdottelin samaa. Ei vastausta tai mitään muutakaan kannanottoa.
Oliskohan aika muuttaa käytäntöä tai lopettaa nämä turhat sivut.
Olli Ehramaa 15.12.2009 13:56
Olisi suotavaa että nämä kuntalain pykälät toteutuisivat hieman paremmin ja tarkemmin.
Täällä keskustelee vain kehitysjohtaja ja muutama kuntalainen. Väheksymättä kehitysjohtajan roolia, olisi kuitenkin hyvä että kaupungin päättäjätkin osllistuisivat keskusteluun, valtuusto, hallitus,lautakuntien jäsenet ja virkamiehet
Mitä Mikkelin pitäisi tehdä?
Ollin puheenvuoro herättää kirjoittamaan blogi-merkinnän: mitä Mikkelin pitäisi tehdä?
Järjestimme syksyllä 3 kuntalaisfoorumia. Niiden tavoitteena oli herättää keskustelua, koota yhteen erilaisia kuntalaisia, kehittäjiä, kunnan työntekijöitä, yrityksiä.
Ideana ei ollut ratkoa ongelmia tai tehdä päätöksiä. Tavoite oli luoda yhteistä ymmärrystä.
Samaan aikaan rakensimme myös tämän Minun Mikkelini-verkkoalustan edistämään kuntalaisten kohtaamista myös verkossa.
Nyt olemme tilanteessa jossa kumpaakin toimintatapaa pitäisi kehittää.
Nyt haluan heittää ilmoille kysymyksen: mitä meidän kannattaisi tehdä? Miten kaupunki voisi tukea erilaisten yhteisöjen ja kuntalaisten omaa organisoitumista ja yhteistyötä yhdessä kaupungin kanssa?
Miten saisimme Minun Mikkelini lentoon?
Mitä meidän pitäisi tehdä foorumitoiminnalle?
Mitä kaupungilta toivotaan? Mitä kaupunki voi tehdä, mistä sen tulisi ottaa vastuuta?
Toivomuksena olisi että kaupunki toteuttaisi kuntalain vaikuttamis- ja tiedottamispykälät nykyistä paremmin.
Esimerkkejä:
Liikenneministeriö huomautti alueen liikennesuunnitelmasta. Nyt vireillä oleva kattaa vain pääteiden alueella olevat taajamat.
Välimaaston kylät on unohdettu. Miksi tästä ei tiedoteta tai keskustella.
Lisätään tähän kaupungin laajenemis- ja kehittämisajatukset sekä maankäytön ja asutuksen painopistesuunnitelmat, niin huomataan ettei Mikkeliä ole muualla kuin pääteiden varsilla ja uuden asutussuunnitelman mukaan vain noin viisi kilometriä torista poispäin.Eikö olisi aika huomata että kuntaliitosten myötä Mikkeli on
ääripiteestä toiseen noin 160 km.
Keskustan kehittämissuunnitelmaan annettiin 65 000 euroa,olisi kohtuullista osoitta vähintään samanverran maaseudun kehittämissuunnitelmaan joka palauttaisi heitteille jätetyt välimaaston kylät kaupunkistatukseen.Näiltä sivuilta löytyy lisää esimerkkejä kun joku vain vaivautuisi lukemaan ja vastaamaan.
Muuttotappio, nuoret ja nuoret perheet,koulujärjestelyt, energiajärjestelyt,lähipalvelut, rakennemalli, elinkeinostrategia etc.
Edelliseen liittyen.
Palveluiden suunnittelu yhteistyössä käyttäjien kanssa
Kunnan palveluiden käyttäjien osallistumiselle palveluiden suunnitteluun ja niiden kehittämiseen
on selkeä tarve.
Tärkeimmät syyt käyttää lisätä käyttäjädemokratiaa:
palveluiden laadun ja tehokkuuden parantaminen oikealla kohdennukselle saadun
palautteen perusteella
kuntaorganisaation omaa toimintaa koskevan sisäisen sokeuden vähentäminen
käyttäjien ymmärryksen lisääminen palvelutoiminnan rajoituksista ja mahdollisuuksista
mahdollinen poliittista järjestelmää kohtaan koetun luottamuksen lisääntyminen
monille kuntalaisille käyttäjädemokratia puoluepolitiikkaa luontevampi tapa osallistua
mahdollisuus säästöihin karsimalla turhia rutiineja ja toimintatapoja
Keinoja
Käyttäjäedustus toimielimissä
toimielimet joko kokonaan käyttäjistä tai heidän edustajistaan koottuja
käyttäjät ovat mukana muiden toimijoiden rinnalla
toimielimillä voi olla joko neuvoa-antava rooli tai niillä voi olla itsenäistä päätösvaltaa
systemaattisesti organisoitua käyttäjäosallistumista tällä hetkellä lähinnä vain kouluissa
(esim. oppilaskunta, johtokunta, vanhempainyhdistys)
Käyttäjäraadit, -paneelit ja –neuvostot
ryhmä palvelun käyttäjiä keskustelee palvelun kehittämisestä
ympäristöhankkeissa käytetty asukkaiden ja käyttäjien edustajista koottuja suunnitteluryhmiä
Palaute ja kyselyt
suora yhteys viranhaltijaan tai luottamushenkilöön
palautekupongit
Internet-kyselyt ja sähköpostiyhteydenotot
kuntalaisten viesteihin ehdottomasti vastattava!
asukas- ja asiakaskyselyt
hyvä suunnittelu ja koordinointi olennaista hyödyllisen tiedon saavuttamiseksi
ilman kyselyiden jatkuvuutta ei ole mahdollisuutta ajallisen kehityksen seuraamiseen
Lisää hyödyllistä tietoa kuntalaisosallistumisesta ja vaikuttamismahdollisuuksista osoitteessa:
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;66354;66364;111835
Ollin viestissä onkin hyvin listattu asioita. Näitä on tiiviisti jumpattu Mikkelin kaupungin ja Kuntaliiton kanssa yhteistyössä myös viime syksyn ja tämän keväänkin aikana.
Olemme hahmotelleet että nuo Ollin kuvaamat asiat ja Mikkelin jo käynnistämät toimenpiteet ryhmittyisivät jotenkin seuraavasti:
1. asiakas- ja käyttäjälähtöinen palveluiden kehittäminen
* huhtikuussa 2010 käynnistyy palveluosaajavalmennus jossa kehitetään 19 kunnan palvelua käyttäjä- ja asiakaslähtöiseksi ja luodaan tämän pohjalta “käsikirja” asiakaslähtöisyyteen Mikkelin kaupungin palveluiden kehittämisessä. Mukana on mm. yhteispalvelupiste, yrityshautomo, uudelleen sijoittaminen ym. toimintoja.
* kaavoituksessa ja maankäytössä on käynnissä asiakaslähtöinen prosessien kehitystyö. Työtä koordinoi Mikkelin ammattikorkeakoulu. Kehittämistyössä hyödynnetään palvelumuotoilua. Tavoitteena on entistä asiakaslähtöisemmät maankäytön ja kaavoituksen toimintatavat.
* Sivistystoimessa käynnistetään asiakas- ja käyttäjälähtöisten toimintatapojen kehitys kevään 2010 aikana.
* Kaupunki on mukana joissakin Mikkelin ammattikorkeakoulun vetämissä asiakaslähtöissä palvelukehityshankkeissa – siis joissa kehitetään konkreettisesti jotakin kohdetta.
2. Kuntalaisten osallisuus ja informointi
* kaupunki järjesti 3 kaikille kuntalaisille avointa Mikkeli-foorumia. Saadun palautteen perusteella todettiin että foorumitoiminta kaipaa jatkokehittämistä. Juuri tässä on todella iso pohdinnan paikka – miten voisimme jatkaa jos haluamme jatkaa?
* Minun Mikkelini-verkkoalustaa on käytetty sekä osallistumisen että informoinnin kanavana. Toistaiseksi toiminta on painottunut informointiin. Esimerkiksi kaikki elinkeinostrategiaan liittyvät aineistot on viety Minun Mikkeliini.
* Mainio Soten verkkoalustaa on käytetty sekä osallistumisen että informoinnin kanavana.
* Kumpikin verkkoalusta kaipaa kehittämistä. Ihmisiä ei voi pakottaa keskustelemaan. Millä tavoin näistä verkkoalustoista luodaan houkuttelevia, millä tavoin saamme ihmiset käymään niissä keskustelua, ideoimaan, kehittämään yhdessä?
Minun Mikkelini on oikea lähestymistapa sitä kasvavaa kuntalaisryhmää koskevana, joka on astunut tähän sähköiseen maailmaan. Itse ole iäkkäänäkin (79 v) uskaltanut yrittää pysyä mukana, mutta siinä ja siinä, esim. fb ei tahdo avautua. Edellä mainitun johdosta olen kontaktipinnalla sen väestönosan kanssa, jolla ei ole sähköisen yhteydenpidon mahdollisuutta monista eri syistä. Tunnen suurta huolta tämän kuntalaisryhmän “kärryitä” putoamisen todellisuudesta. Heillä ei ole mitään kuvaa siitä kuinka kauaksi he ovat pudonneet tästä osasta kansalaisia. Tästä johtuen haluan nostaa pienen ääneni tällä areenalla putoavien huomioon ottamiseksi viestinnässä ja palautteen saamiseksi heiltä yhteiseen mielipiteen muodostukseen.
Esitän, että kehitettäisiin suoria haastatteluja esim. eläkeläisten tilaisuuksissa yksityisiltä henkilöiltä ja saadut vastaukset syötettäisiin siihen pystyvien toimesta sähköiseen verkkoon ja saatujen palautteiden kertomiseksi suullisena antina vastaavissa haastattelutilanteissa.Näin muodostuisi elävä yhteys sähköisen ja perinteisen viestinnän välille.
Kuitunen listaa 22/3 viestissään paljon hyviä asioita. Koska meillä olisi lupa odottaa konkreettisia muutoksia toimintatavoissa ja sisällöissä niiden perusteella?
Koska esimerkiksi Mikkelin virkamies- ja luottamushenkilöjohto alkaa oikeasti informoimaan sähköisten kanaviensa kautta? En ole nähnyt täällä esimerkiksi mitään energiayhtiöiden kaupoista, kaavoituksesta, koulusuunnitelmista j.n.e. vaikka tätä lupaillaan tiedotuskanavaksi. Kuitunen kirjoittaa, että ihmisiä ei voi pakottaa keskustelemaan. Se on totta mutta virkamiehet voi pakottaa vastaamaan esitettyihin kysymyksiin. tehokkain keskustelun tappaja on, että toisesta osapuolesta kuulu kuukausikaupalla mitään.
Toivonkin, että Kuitusen luetteloimat toimet konkretisoituvat mahdollisimman pikaisesti.
Yritän osaltani viedä tätä informointitarve-asiaa eteenpäin täällä meillä kaupunkiorganisaatiossa.
En ole ihan varma onko täällä Minun Mikkelissäni ollut esillä noita Myyryläisen hyviä teemoja ja kysymyksiä?
Kaipailisin kovasti myös meidän luottamushenkilöitämme tänne. Moni asia etenee ja saa päätöksensä hallituksessa ja valtuustossa.
Osmolta hyvä idea. Verkkoviestintään tarvittaisiin kunnissa selvästi vahvistamista.
Mietin vielä, että riittääkö informaation jakaminen?
Moi.Soile.
Karua luettavaa.
YTM Anne Luomalan valtio-opin väitöskirjan ”Politiikan mahdollisuudesta valtuuston talousarviokokouksessa” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Pertti Ahonen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Marja Keränen (Jyväskylän yliopisto).
Anne Luomala tutki valtuuston päätöksentekoa kunnissa ja kaupungeissa. Onko politiikka mahdollista edustuksellisen demokratian julkisella päätöksentekoareenalla?
Luomala eritteli valtuuston talousarviokokouksissa esitettyjä puheenvuoroja poliittisen analyysin näkökulmasta. Tutkimusaineisto on koottu 11 erikokoisesta kunnasta ja kaupungista vuosina 1998-2005 (Hollola, Iitti, Jyväskylä, Kempele, Lahti, Lapua, Lempäälä, Oulu, Tampere, Tuupovaara, Uurainen).
- Aineisto osoittautui mielenkiintoiseksi, sillä jälkikäteen voi havaita sen koostuvan kahden suuren taloustaantuman välisenä aikana esitetyistä puheenvuoroista, Luomala huomasi.
Työn keskeinen tulos on, että kunnissa eletään jatkuvasti taloudellisesti kireitä ja pakonalaisia aikoja. Kunnissa toteutetaan jatkuvasti uusia ja usein hallintolähtöisiä uudistuksia, mutta poliittiseen toimintaan liittyvää uusien vaihtoehtojen etsimistä ja yllätyksellisyyttä pyritään usein jo ennalta estämään. Luomala luonnehtii tendenssiä politiikan hallinnallistamiseksi kunnissa.
Hallintapyrkimykset ilmenevät kolmena erilaisena, osin keskenään päällekkäisenä puhetapana. Nk. järjestysdiskurssissa kunnan taloudellisen toimintakykyisyyden takaaminen on tärkeintä. Kunnan palvelutoimintaa käsittelevässä edistysdiskurssissa olennaista on olemassa olevan jatkumisen turvaaminen, usein muutoksitta.
Poliittiselle toiminnalle olennaista muutoksen mahdollisuutta, uusien vaihtoehtojen etsimistä ja niiden kilpailuttamista esiintyy lähinnä puhuttaessa muusta kuin taloudesta tai kunnan lakisääteisten tehtävien hoitamisesta.
- On huolestuttavaa, että taloudellisesti kiristyvissä tilanteissa tulevaisuusodotusten aikajänne lyhenee ja uusien toimintaehdotusten esittäminen harvenee. Juuri silloin kun eniten tarvittaisiin luovaa, vaihtoehtoja osoittavaa ja kyseenlaistavaa puhetapaa, poliitikot näyttävät pidättäytyvän vallankäytöstä valmistelun ja hallinnollisen suunnitteluvallan hyväksi, Luomala toteaa.
Kuntalainen on kohde, ei toimija
Aineistossa kunta näyttäytyy ensisijaisesti taloudellisena palveluorganisaationa. Kuntalainen on aineistossa toimenpiteiden kohde eikä kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista juuri keskustella. Kuntapäättäjien roolit vaihtelevat tilanteiden mukaan, mutta poliitikko ei suinkaan ole vain vaaleilla valittu luottamushenkilö. Myös johtavat viranhaltijat voivat toimia poliittisen taitavasti.
Kokousrituaalit, esimerkiksi puheaika- ja esiintymisjärjestykset, ja muut vakiintuneet toimintatavat, kuten keskinäiset koalitiot, budjettisopu ja ryhmäkuri tukevat viranhaltijoiden vallan säilymistä. Kuntalaisen kannalta ne voivat hankaloittaa asioiden käsittelyn seuraamista ja siten vaaleilla valittujen toiminnan arvioimista. Kokouskäytäntöjä kehittämällä uusia toimintavaihtoehtoja etsivälle, valtuuston yhteisille ja julkisille politiikkakeskusteluille voitaisiin niin haluttaessa raivata lisää tilaa.
Hallinnollisella suunnitteluvallalla ja sen tuottamalla virallisella ja usein taloudellisella tiedolla on suuri merkitys kunnallisen päätöksenteon kannalta. Kuntalaisten arkielämän tarpeista kyllä puhutaan kokouksissa, mutta päätökset tehdään hallinnollisen suunnittelutiedon varassa.
- Aineistosta huokuva hallinnollisen suunnitteluvallan vaihtoehdottomuus ja jopa poliittinen näköalattomuus on edustuksellisen demokratian kannalta huolestuttavaa, Luomala toteaa.
Viranhaltijat ovat kuntapäättäjille ensisijaisessa roolissa siinä, millaisen tiedon varassa kunnassa valmistellaan ja tehdään päätöksiä. Edustuksellisen kunnallisdemokratian toimivuuden haasteena ei siten ole niinkään kuntalaisten osallistumattomuus vaan tiedonkulku ja vuorovaikutus kuntalaisten ja heidän edustajiensa välill
24.3 mietit, että riittääkö informaation jakaminen.
Näin ”nettiaikakaudella” voisi Mikkelissäkin tehdä kuten Eduskunnassa.
Täysistuntoja voi seurata netissä reaaliaikaisena.
Kannattaisiko selvittää onko se mahdollista. Kustannus on tietenkin oma asiansa, mutta ei kai parin kameran liittäminen nettiin kovin kallista ole, onhan niitä torimontunkin ympärillä.
Moni asia tulisi tuoreeltaan kaupunkilaisten tietoisuuteen, ei tarvitsisi kaivaa niitä pöytäkirjoista.
Joissakin kunnissa tällainen videointi ja mahdollisuus seurata on-line valtuuston kokouksia on tosiaan käytössä. Voisi olla ihan järkevää kartoittaa mikkeliläisten ja mikkeliläispäättäjien näkemystä asiasta?
Ehramaan esitys netissä seurattavista kokouksista on ihan hyvä.
Täällä pääkaupunkiseudulla tuossa naapurissa Helsingissä esitetään valtuuston kokoukset paikallisessa kaapeliteleviossa. Olen niitä joskus seuraillut mutta edellisessä Ehramaan viestissäkin mainitut kokousrituaalit vievät paaosan ja -huomion. Ohjelmasta tulee hieman kafkamainen olo. Asiat ja ihmiset tuntuvat ikäänkuin elävän eri todellisuuksissa kohtaamatta toisiaan.
Ehkä asioista perille pääsemistä helpottaisi videostreamin tallentaminen siten, että sen voisi jälkikäteen ladata ja katsella omaan tahtiin ja keskittyä omalta kannalta mielenkiintoiseen ohi kokoustekniikkahälyn. Jos vielä streamiin saisi laitettua kirjanmerkkejä käsiteltävien asioiden alkuihin niin kiinnostunut katsoja pääsisi loikkaamaan haluamansa asian käsittelyyn hakemiston kautta nopeasti.
Viittaukseni eduskuntaan tarkoitti, että Mikkeli voisi kopioda sen käytännön.
Siinä tulisi nekin asiat hoidettua joita Myyryläinen ehdottaa. Samalla voisi tutkailla mitä kukin yksittäinen valtuuston jäsen touhuaa. Kansanedustajien sekä suullisia että kirjallisia lausuntoja ja aloitteita voi tutkailla jälkikäteen. Mikkelissä nimenomaan valtuuston jäsenien tekemiset ja tekemättä jättämiset olisi saatava esille, ehkä siten jokainen miettisi hieman äänestääkö asiasta josta ei ole saanut riittävää tietoa.
Kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsenien blogien ( jos niitä on ) linkit kaupungin etusivulle.
Otavan Opistolla kehitetään kansalaisvaikuttamisen keinoja
Otavan Opisto tarjoaa kevään aikana kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksista kiinnostuneille kolmen työpajan mittaisen kokonaisuuden tuoreinta keskustelua aiheesta ja osallistumista mahdollistavia uusia työkaluja. Ensimmäinen työpaja on jo 15.-16. huhtikuuta, toinen toukokuun puolivälissä ja kolmas 11.-12. kesäkuuta.
Pajojen tavoite on muodostaa toimijaryhmä, joka edistää kansalaisyhteiskunnan kehittymistä omalla asuinseudullaan. Pajat perustuvat yhdessä tekemiseen ja ryhmänä oppimiseen. Pro Mikkeli –kuntalaisliike on mukana pajatyössä.
Huhtikuun pajateema on valmistelun ja keskustelun avoimuus päätöksenteossa. Aiheeseen johdattavat Saara Paavola ja Karoliina Luoto ovat virallisten asialistojen kansalaisvetoista selkokielistämistä kehittävän Asialista.fi –foorumin aktiiveja. Toukokuussa perehdytään kansalaismediaan. Silloin Otavaan saapuvat Nopola News –kansalaismedian käynnistäjä Aaro Toppinen ja Mikkelin kaupungin tiedotuspäällikkö Matti Laitsaari. Kesäkuun aihe on kuntalaisten osallisuuden kasvattaminen kunnallisessa kehittämistyössä ja päätöksenteossa. Kuntalaisten kanssa visaista kysymystä lähestyvät kehitysjohtaja Soile Kuitunen Mikkelin kaupungilta, Fillarikanavan kehittäjä Antti Poikolainen ja verovarojen kertymistä ja käyttöä havainnollistavan veropuun isä Peter Tatterstall.
Pajat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Ne toteutetaan Otavan Opiston vapaan sivistystyön koulutuksena ja ovat osallistujille maksuttomia. Ilmoittautuminen onnistuu osoitteessa paja.internetix.fi/?p=1255.