Syksyn ensimmäinen Mikkeli-foorumi pidettiin 1.10 kirjastolla. Kirjaston Mikkeli-sali oli täynnä. Olipa hieno avaus syksylle!
Omaishoidosta keskusteltiin yhdessä järjestöedustajien, kaupungin viranhaltijoiden ja omaishoitajien kesken. Ryhmätöissä todettiin muun muassa, että omaishoito liippaa läheltä ainakin 15 erilaisen järjestön toimintaa. Todettiin myös, että erilaisia hankkeita ja toimintoja on paljon. Nyt on tärkeää saada niitä esille ja näkyviin, ja kutoa tekemisiä yhteen.
Mikkeli-foorumilla omaishoitajien tilannetta avattiin koskettavasti ja inhimillisesti myös teatteriesityksellä.
Minulle foorumi oli vahva osoitus siitä, että Mikkeli on yhteisöllinen kaupunki.
Foorumin vetänyt ex-mikkeliläinen Kimmo Rönkä luonnehti Omaishoidon foorumia seuraavana päivänä seuraavin sanoin – rohkenen julkaista tämän nyt kaikkien Minun Mikkelini-verkkoalustalla vierailevien nähtäväksi:
“Eilinen oli minun työurani – olen ollut varmaan sadassa workshopissa tässä vuosien aikana – kokemuksellisesti voimakkain tilaisuus. Uskon, että se oli sitä monelle. Olen ollut parissakymmenessä foorumissakin. Tajusin sen jo eilen illalla, miksi se Mikkelissä onnistui niin hyvin.
Syynä on Mikkeli. Se on kaupunki, jolla on vahvat juuret, oikeasti olemassa olevat ihmisverkostot ja siksi kaupungilla on myös tulevaisuus. Foorumi tuli tarpeeseen, ja toivon mukaan foorumikulttuuri tuli jäädäkseen.”
Tuomme Foorumin aineistot tänne Minun Mikkeliini pian. Ensi viikolla pääset lukemaan myös, minkälaista palautetta osallistujat antoivat.
Tänne Minun Mikkeliini-palveluun voit kirjoittaa – myös Mikkeli-foorumista!
Tule mukaan!
Kommentit
2 vastausta to “Omaishoito avasi syksyn Mikkeli-foorumin”
Jätä vastaus
Vielä kiitokset Mikkelin kaupungille Mikkeli-foorumin perustamisesta mahdolli- suudeksi käydä avoimesti ja ennakkoluulotto -masti keskusteluja kuntalaisia koskevista asioita.
Suuri kiitos myös teatteriryhmä Virtapii -rille, jonka näyttelijät ovat itse omista arjen kokemuksistaan koonneet käsikirjoi -tuksen omaishoitoiperheen arkea kosketta -vasti kuvaavaksi tarinaksi.
Keskustelua omaishoidosta on helppo jatkaa onnistuneen omaishoito-illan jälkeen. Tarvitsemme Mikkeliin keskustelukulttuurin lisäämistä, kuulemis- ja kuuntelemis-,väit -tely- ja neuvottelutaitojen harjaannutta -mista, rohkeutta ottaa asioita puheeksi ja luottamusta siihen, että kuntalaiset tulevat kuulluksi. Asioista tulee voida olla eri mieltä. Usein ei ole olemassa yhtä oikeaa totuutta, vaan monta erilaista näkökulmaa johonkin asiaan. Eri näkökulmista on hedelmällistä hioa yhdessä keskustellen yhteisesti hyväksytty ratkaisu.
Kaikki tärkeät näkökulmat eivät sopineet omaishoitoiltaan, koska aika oli lyhyt. Erityisesti haluan nostaa vielä esiin haja-asutusalueiden omaishoitoperheiden tarpeet, joita ei ehditty illassa erikseen sivuta. Monella omaishoitajalla ei ole ajokorttia, julkinen liikenne puuttuu ja kotiin on hankalaa löytää sijaishoitajia. Asiointi voi olla mahdotonta ellei hoidettavaa voi jättää yksin kotiin. Yöpartio ei ehdi auttaa näitä perheitä ja palvelut ovat kaukana. Haja-asutusalueiden omaishoitajat joutuvat pyörittämään arkeaan hyvin vaativissa olosuhteissa ja monesti yksin. Tämä ryhmä tarvitsee päätöksenteossa erityistä huomiota välittömästi esim. päätöksen siitä, että omaishoitajalle myönnetään lupa käyttää taksia asiointiin edes kerran viikossa.
Jään toiveikkaana odottamaan, että keskus -telu sytytti sellaista halua ja ymmärrystä, että omaishoidon tuen piiriin saadaan entistä useampia vaativaa omaishoitoa toteuttavia perheitä ja että erilaisten omaishoitoperheiden tarpeisiin soveltuvia lyhytaikaishoitopaikkoja saadaan riittävästi.
Tästä on hyvä jatkaa omaishoidon kehittämistä yhdessä eteenpäin. Leena Herranen
Vielä kiitokset Mikkelin kaupungille Mikkeli-foorumin perustamisesta
mahdollisuudeksi käydä avoimesti ja ennakkoluulottomasti keskusteluja kuntalaisia koskevista asioita.
Suuri kiitos myös teatteriryhmä
Virtapiirille, jonka näyttelijät ovat itse omista arjen kokemuksistaan koonneet käsikirjoituksen omaishoitoiperheen arkea koskettavasti kuvaavaksi tarinaksi.
Keskustelua omaishoidosta on helppo jatkaa onnistuneen omaishoito-illan jälkeen. Tarvitsemme Mikkeliin keskustelukulttuurin lisäämistä, kuulemis- ja kuuntelemis-,
väittely- ja neuvottelutaitojen
harjaannuttamista, rohkeutta ottaa asioita puheeksi ja luottamusta siihen, että kuntalaiset tulevat kuulluksi. Asioista tulee voida olla eri mieltä. Usein ei ole olemassa yhtä oikeaa totuutta, vaan monta erilaista näkökulmaa johonkin asiaan. Eri näkökulmista on hedelmällistä hioa yhdessä keskustellen yhteisesti hyväksytty ratkaisu.
Kaikki tärkeät näkökulmat eivät sopineet omaishoitoiltaan, koska aika oli lyhyt. Erityisesti haluan nostaa vielä esiin haja-asutusalueiden omaishoitoperheiden tarpeet, joita ei ehditty illassa erikseen sivuta. Monella omaishoitajalla ei ole ajokorttia, julkinen liikenne puuttuu ja kotiin on hankalaa löytää sijaishoitajia. Asiointi voi olla mahdotonta ellei hoidettavaa voi jättää yksin kotiin. Yöpartio ei ehdi auttaa näitä perheitä ja palvelut ovat kaukana. Haja-asutusalueiden omaishoitajat joutuvat pyörittämään arkeaan hyvin vaativissa olosuhteissa ja monesti yksin. Tämä ryhmä tarvitsee päätöksenteossa erityistä huomiota välittömästi esim. päätöksen siitä, että omaishoitajalle myönnetään lupa käyttää taksia asiointiin edes kerran viikossa.
Jään toiveikkaana odottamaan, että
keskustelu sytytti sellaista halua ja ymmärrystä, että omaishoidon tuen piiriin saadaan entistä useampia vaativaa omaishoitoa toteuttavia perheitä ja että erilaisten omaishoitoperheiden tarpeisiin soveltuvia lyhytaikaishoitopaikkoja saadaan riittävästi.
Tästä on hyvä jatkaa omaishoidon kehittämistä yhdessä eteenpäin. Leena Herranen