Tässä vielä yksi asia tiedoksesi ja elinkeinostrategiaan.

Olen törmännyt siihen lukuisia ja lukuisia kertoja työssäni Etelä-Savossa viimeisen parin vuoden aikana. Sama asia oli esillä myös Jyväskylässä, ollessani siellä viisi vuotta töissä ennen paluutani tänne Mikkeliin.

Oikeastaan asia oli esillä koko Keski-Suomessa ja oli ja on siellä edelleen hyvässä ja aktiivisessa hoidossa.

Taisin mainita asian jo Ropposelle pari viikkoa sitten.

Asialla tarkoitan sitä, että yrittäjät vanhenevat kovaa vauhtia Mikkelinkin seudulla ja täällä taitaa jo muutenkin olla tuo yrittäjien keski-ikä huolestuttavan korkea. Sehän tarkoittaa sitä, että yritykset loppuvat ja mistä uusia tilalle tai mistä ostajia yrityksille, joiden ikääntyvät omistajat luopuvat niistä.

Keski-Suomessa tämän yrityskauppatarpeen kimpussa on viitisentoista ihmistä. Eri puolelta maakunnasta ja enimmäkseen elinkeinoyhtiöistä ja muista vastaavista aorganisaatioista. Heidät on koulutettu tehtävään ja he tekevät nimenomaan proaktivista työtä.

Meillä Mikkelin seudulla taitaa olla yksi henkilö sen verran asian kimpussa, mitä muilta kiireltä ehtii. Hän ei ehdi markkinoida, ei ehdi pitää tilaisuuksia, eikä mitään muitakaan asiaa aktivoivia tilaisuuksia.

Joku voi sanoa, että onhan ely-keskuksessakin sukupolvenvaihdospalvelu. Siinäpä se, että onhan se, muta ei se millään riitä. Sekin pitää tehdä tunnetuksi ja sitä pitää markkinoida, kun sitä niin vähän käytetään.

Mielestäni tämä on iso asia, jolle on syytä tehdä tuntuvasti, näyttävästi ja hyvin johdetusti jotain. Mikäpäs olisikaan sen hienompaa kuin se, että alueen yritykset saisivat muualta muuttavia omistajia ja yrittäjiä tänne Mikkelin seudulle.

Sekin on tiedossa, että hyvin usein uusi omistaja laittaa omistamansa uuden firman kasvamaan ja kannattamaan reilusti entistä toimintaa paremmin.

Aktivoimalla sukupolvenvaihdoksia ja yritysten myyntiä ja ostoja voisimme saada yllättävänkin nopeasti uusia kasvuyrityksiä Mikkelinkin seudulle ja niitähän tarvitaan tosi kipeästi.

Terveisin
Aki Hakala
Miktech Oy

Kansalaisvaikuttamisen ohjelma

Kansalaisvaikuttamisen pilotin viimeinen lähipäivä pureutuu demokratian kehittämiseen. Konkreettisena tavoitteena on hakea Soile Kuitusen johdolla aktiivisien kansalaisien ja kaupungin välille uusi tapa toimia yhdessä.

Perjantai 11.6.
12.00 Yhteinen osuus
14:30 Johdattelu teemaan ja pajan tavoitteisiin, Ville Venäläinen
14:45 Veropuu – visualisointi budjettikeskustelun tueksi, Petter Tattersal
15:15 Fillarikanava – kunnan ja kuntalaisen vuorovaikutus, Antti Poikola
15:45 Minun Mikkelini – yhteinen mahdollisuus, Soile Kuitunen
17:00 Päivällinen
18:00 Vapaamuotoinen illanvietto, elävää musiikkia (Olga Shishkina soittaa guslia)

Lauantai 12.6.
9:00 pajatyöskentely: MinunMikkelini kehittäminen kansalaisten kohtaamispaikaksi, harjoittelua, ideointia ja organisointia
11:00 Lounas
12:00 Pajatyöskentely jatkuu. Otetaan haltuun työkaluista twitter, blogi ja videostreamaus.
14:00 Reflektointikeskustelu koko kolmen pajan mittaisesta pilotista ja jatkosta sopiminen
15:00 Ohjelma päättyy

Tervetuloa Maunulan XIV kesäseminaariin to 3.6.2010 klo 9-15 pohtimaan teemaa, miten seutu/kaupunki/kaupunginosa saadaan kukoistamaan.

terveisin
Hannu Kurki
Maunula

Digitaalinen muistaminen on ihan hyvä sivubusiness.

Sen sijaan jäin yleisemmästä osiosta kaipaamaan elinkeinototiminnan tavoitteiden liittämistä ihmisten hvyinvointiin. Siis elinkeinoelämän tukemisen tavoitteiden tarkastelua myös ihmisten näkökulmasta. Nyt jäi lukijalle mielikuva, että elinkeinoelämä olisi itseisarvo. Mutta niinhän ei ole vaan se on keino jolle on esitettävä vaatimuksia ja tavoitteita ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta.

Tarkemmalla tasolla jäin kaipaamaan palvelujen perustan kuvaamista. Mikään palvelu ei ole kestävällä pohjalla jollei sillä ole tuotannollista taustaa. Käytännössä pitää tuottaa jotakin ja rakentaa palvelu niiden tuotteiden ympärille. Hyvä esimerkki tälläisestä on Kone Oyj. Valtaosa sen liikevaihdosta tulee hissien ympärille rakennetuista palveluista, asennuksista, huolloista, koulutuksesta j.n.e. ja pienempi osuus itse hissien tekemisestä. Mutta tuota palveluliiketoimintaa ei olisi jollei niitä hissejäkin tehtäisi ja nimen omaan itse. Sama pätee myös muihin palveluihin: palveluliiketooiminta ilman tuotannollista toimintaa on kupla joka puhkeaa nopeasti.

Toisaalta kaipaisin myös reilumpaa irtiottoa II Maailmansodassa möyrimisestä. Hyvin pienet piirit ovat valmiita maksamaan joistakin sotahistorian rippeiden toljottamisesta esimerkiksi matkailukohteena. Se antaa vain kuvan juoksuhautoihin jämähtämisestä ja aiheuttaa ulkopuolisissa huvittuneisuutta. Toki historia tulee tulla esille luonnollisena osana sivistysseutua mutta silloin pitkä historian jatkumo ja kehitys tulee tulla ilmi. Ja Mikkelissä se tarkoittaa jatkumoa jo kivikaudelta. Se ei kuitenkaan saa olla etummainen viesti vaan osaa taustan sivistystä ja viitekehystä.

Konkreettisissa toimenpiteissä oli ihan hyviä aihioita m.m. kaavoitukseen liittyen: nopeuttaminen ja eri toimintojen yhteentoimimisen edistäminen. Kaukoyhteyksien parantaminen olisi hyvä näkyä strategiatasollakin eli rautatien oikaisu Lahteen n.s. suurnopeusjunana kuin myös Pietarin suunnan muistaminen olisi paikallaan.

Hyvä idea on toteuttaa kaupungin omat rakennukset energiatehokkaina. Mutta miksi ei myös samalla painotettaisi ympäristöstä lähtevää elinkeinotoimintaa tälläkin alueella ja rakenneta paikallisesta puusta?

Otavan Opisto tarjoaa kevään aikana kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksista kiinnostuneille kolmen työpajan mittaisen kokonaisuuden tuoreinta keskustelua aiheesta ja osallistumista mahdollistavia uusia työkaluja. Ensimmäinen työpaja on jo 15.-16. huhtikuuta, toinen toukokuun puolivälissä ja kolmas 11.-12. kesäkuuta.

Pajojen tavoite on muodostaa toimijaryhmä, joka edistää kansalaisyhteiskunnan kehittymistä omalla asuinseudullaan. Pajat perustuvat yhdessä tekemiseen ja ryhmänä oppimiseen. Pro Mikkeli –kuntalaisliike on mukana pajatyössä.

Huhtikuun pajateema on valmistelun ja keskustelun avoimuus päätöksenteossa. Aiheeseen johdattavat Saara Paavola ja Karoliina Luoto ovat virallisten asialistojen kansalaisvetoista selkokielistämistä kehittävän Asialista.fi –foorumin aktiiveja. Toukokuussa perehdytään kansalaismediaan. Silloin Otavaan saapuvat Nopola News –kansalaismedian käynnistäjä Aaro Toppinen ja Mikkelin kaupungin tiedotuspäällikkö Matti Laitsaari. Kesäkuun aihe on kuntalaisten osallisuuden kasvattaminen kunnallisessa kehittämistyössä ja päätöksenteossa. Kuntalaisten kanssa visaista kysymystä lähestyvät kehitysjohtaja Soile Kuitunen Mikkelin kaupungilta, Fillarikanavan kehittäjä Antti Poikolainen ja verovarojen kertymistä ja käyttöä havainnollistavan veropuun isä Peter Tatterstall.

Pajat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Ne toteutetaan Otavan Opiston vapaan sivistystyön koulutuksena ja ovat osallistujille maksuttomia. Ilmoittautuminen onnistuu osoitteessa paja.internetix.fi/?p=1255.

Otavan Opisto tarjoaa kevään aikana kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksista kiinnostuneille kolmen työpajan mittaisen kokonaisuuden tuoreinta keskustelua aiheesta ja osallistumista mahdollistavia uusia työkaluja. Ensimmäinen työpaja on jo 15.-16. huhtikuuta, toinen toukokuun puolivälissä ja kolmas 11.-12. kesäkuuta.

Pajojen tavoite on muodostaa toimijaryhmä, joka edistää kansalaisyhteiskunnan kehittymistä omalla asuinseudullaan. Pajat perustuvat yhdessä tekemiseen ja ryhmänä oppimiseen. Pro Mikkeli –kuntalaisliike on mukana pajatyössä.

Huhtikuun pajateema on valmistelun ja keskustelun avoimuus päätöksenteossa. Aiheeseen johdattavat Saara Paavola ja Karoliina Luoto ovat virallisten asialistojen kansalaisvetoista selkokielistämistä kehittävän Asialista.fi –foorumin aktiiveja. Toukokuussa perehdytään kansalaismediaan. Silloin Otavaan saapuvat Nopola News –kansalaismedian käynnistäjä Aaro Toppinen ja Mikkelin kaupungin tiedotuspäällikkö Matti Laitsaari. Kesäkuun aihe on kuntalaisten osallisuuden kasvattaminen kunnallisessa kehittämistyössä ja päätöksenteossa. Kuntalaisten kanssa visaista kysymystä lähestyvät kehitysjohtaja Soile Kuitunen Mikkelin kaupungilta, Fillarikanavan kehittäjä Antti Poikolainen ja verovarojen kertymistä ja käyttöä havainnollistavan veropuun isä Peter Tatterstall.

Pajat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Ne toteutetaan Otavan Opiston vapaan sivistystyön koulutuksena ja ovat osallistujille maksuttomia. Ilmoittautuminen onnistuu osoitteessa paja.internetix.fi/?p=1255.

Täällä pääkaupunkiseudulla tuossa naapurissa Helsingissä esitetään valtuuston kokoukset paikallisessa kaapeliteleviossa. Olen niitä joskus seuraillut mutta edellisessä Ehramaan viestissäkin mainitut kokousrituaalit vievät paaosan ja -huomion. Ohjelmasta tulee hieman kafkamainen olo. Asiat ja ihmiset tuntuvat ikäänkuin elävän eri todellisuuksissa kohtaamatta toisiaan.

Ehkä asioista perille pääsemistä helpottaisi videostreamin tallentaminen siten, että sen voisi jälkikäteen ladata ja katsella omaan tahtiin ja keskittyä omalta kannalta mielenkiintoiseen ohi kokoustekniikkahälyn. Jos vielä streamiin saisi laitettua kirjanmerkkejä käsiteltävien asioiden alkuihin niin kiinnostunut katsoja pääsisi loikkaamaan haluamansa asian käsittelyyn hakemiston kautta nopeasti.

Näin ”nettiaikakaudella” voisi Mikkelissäkin tehdä kuten Eduskunnassa.

Täysistuntoja voi seurata netissä reaaliaikaisena.

Kannattaisiko selvittää onko se mahdollista. Kustannus on tietenkin oma asiansa, mutta ei kai parin kameran liittäminen nettiin kovin kallista ole, onhan niitä torimontunkin ympärillä.

Moni asia tulisi tuoreeltaan kaupunkilaisten tietoisuuteen, ei tarvitsisi kaivaa niitä pöytäkirjoista.